EPBD ei ole vain kirjainhirviö
Talotekniikka-alalla toimivien kannattaa tutustua vaikeaselkoiselta ja byrokraattiselta kuulostavaan sanaan EPBD. Jos ei syvällisesti, niin ainakin vähän.
Euroopan unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, energy performance of buildings directive, ei ole vain Brysselin virkamieskieltä. Se ohjaa rakentamista ensi kesästä alkaen Suomessakin.
Uusi direktiivi iskee vahvasti talotekniikkaan, kun vaatimukset energiankäytön seurannasta ja järjestelmien tehokkuudesta kiristyvät. EPBD oletettavasti lisää monien taloteknisten tuotteiden ja järjestelmien kysyntää, esimerkiksi ilmanvaihdon, jäähdytyksen ja automaation osalta. Kauppa tulee käymään, kunhan lopulliset vaatimukset selviävät.
Energiatehokkuus ei ole pelkkä ympäristöteko. Se on myös myyntivaltti. Ammattilainen, joka osaa selittää säädösten merkityksen ja osoittaa omien ratkaisujensa tuomat hyödyt, on askeleen edellä kilpailijaa.
Talotekniikka-alan toimijalle EPBD:n tunteminen ei ole pelkkää säädösvelvollisuuden täyttämistä, vaan suora kilpailuetu. EPBD:stä on hyvä ottaa kaikki irti.
Direktiivi määrittää rakennusten suunnittelua, järjestelmien mitoitusta, automaation tasoa ja koko elinkaaren aikaista energianhallintaa. Kun vaikkapa suunnittelija tai asentaja ymmärtää, miten direktiivi vaikuttaa teknisiin ratkaisuihin, hän pystyy tekemään ratkaisuja, jotka ovat paitsi määräysten mukaisia, myös kustannustehokkaita ja pitkäikäisiä.
Suomessa laaditaan parhaillaan kovalla kiireellä niitä reunaehtoja, joilla EU-direktiivi pannaan meilläkin voimaan. Ilmassa on vieläkin epävarmuutta millaisiksi lopulliset määräykset muodostuvat.
Se tiedetään, että vuodesta 2028 alkaen kaikki uudet julkiset rakennukset on toteutettava nollapäästöisinä. Muiden uudisrakennusten osalta sama vaatimus tulee voimaan vuonna 2030. Rakentamislakiin laaditaan nollapäästöisen rakennuksen määritelmä ja muita direktiivin vaatimia muutoksia.
