Energiatilastot 2025: Kaukolämmön päästöt laskivat 38 prosenttia vuonna 2025 – fossiilisten osuus painui 13 prosenttiin

Kaukolämmön päästöt vähenivät Suomessa vuoden 2025 aikana 38 prosenttia. Viime vuoden tilastojen mukaan 13 prosenttia kaukolämmöstä tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella, ja osuus jatkaa laskuaan.

Vuonna 2010 fossiilisten ja turpeen osuus oli vielä 77 prosenttia ja vuonna 2019 47 prosenttia. Viimeinen kivihiiltä pääpolttoaineenaan käyttänyt kattila suljettiin viime keväänä. Turpeen käyttö painottuu nykyisin lähinnä pieniin päästökaupan ulkopuolisiin laitoksiin.

Samaan aikaan sähkökattiloiden osuus kaukolämmön tuotannossa on kaksinkertaistunut kahdeksaan prosenttiin.

Kaukolämmön käyttö lämpötilakorjattuna lähes ennallaan

Kaukolämmön mitattu käyttö oli vuonna 2025 hieman yli 31 terawattituntia. Lukema jäi vuoden 2024 tasosta, mutta lämmityskausi oli 2,6 °C tavanomaista lämpimämpi. Lämpötilakorjattuna kaukolämmön käyttö pysyi lähes ennallaan.

Kaukojäähdytyksen käyttö sen sijaan väheni 5 prosenttia kesän tavanomaista viileämpien lämpötilojen vuoksi.

Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitosten (CHP) sähköntuotantokapasiteetti oli 2 500 megawattia, mikä vastaa noin kuudennesta huippukulutuspäivän sähköntarpeesta. CHP-laitokset tarjoavat joustoa sähköjärjestelmään erityisesti tilanteissa, joissa sähköntuotanto ei muuten riittäisi kattamaan kysyntää.

Kaukolämmön tuotanto vähentää myös tarvetta kiinteistökohtaiselle sähkölämmitykselle ja tasaa sähkön kysyntähuippuja.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan kaukolämmön ja sähkön tuotannot tukevat toisiaan yhä enemmän.

– Lämmityksen sähköistyminen vähentää päästöjä, ja samalla tarjoaa varaventtiilin sähkölle silloin, kun sille ei runsaan tuotannon oloissa ole muuta käyttöä, Leskelä toteaa.

Päästöjen laskuun vaikuttaa sähköistymisen lisäksi fossiilisten ja turpeen korvaaminen bioenergialla. Leskelän mukaan bioenergian käyttö on kuitenkin kääntymässä laskuun, kun sähköä ja lämpöä tuotetaan yhä enemmän ilman polttoaineita.

Sähkönkulutus kasvoi ja tuulivoiman osuus nousi

Sähkön käyttö kasvoi vuonna 2025 kahdella terawattitunnilla ja oli 85 terawattituntia. Kulutus oli vajaat kolme prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla, ja piristymistä nähtiin erityisesti metsä- ja kemianteollisuudessa.

Tuulivoiman osuus kasvoi 26 prosenttiin (2024: 24 %). Vesivoiman osuus laski 15 prosenttiin, kun vesivarastot olivat keskimääräistä alemmalla tasolla.

Osa kulutuksen kasvusta katettiin tuonnilla: sähkön tuonnin osuus nousi vajaasta neljästä prosentista lähes seitsemään prosenttiin. Nettotuonti oli noin 5,5 terawattituntia.

Suomalaisen sähkön tukkuhinta oli Euroopan halvin pääkaupungit sisältävien hinta-alueiden vertailussa. Jos mukaan lasketaan myös Ruotsin ja Norjan pohjoisimmat alueet, sähkö oli Euroopassa kolmanneksi halvinta.

Leskelän mukaan sähkömarkkina toimii hyvin ja tuonti Pohjois-Ruotsista hyödyttää kuluttajaa alentamalla hintaa. Aurora-linja on lisännyt siirtokapasiteettia entisestään, mutta samalla tuulivoiman investointiedellytykset ovat heikentyneet halvan sähkön vuoksi.

– Sähkön päästöt ovat melkein nollassa, ja sähköllä on yhä tärkeämpi rooli muiden sektoreiden päästöjen vähentämisessä. Sähköä riittää ja se on edullista, nyt on hyvä aika investoida, kunhan pidämme investointiedellytyksistä huolta myös poliittisesti, Leskelä sanoo.