Energiateollisuus: Kaukolämmön liittymisvelvoite tarpeeton

Energiateollisuus ehdottaa maankäyttö- ja rakennuslakiin muutosta.

Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa asemakaavoittajalle mahdollisuuden velvoittaa rakennuksia liittymään kaukolämpöverkkoon. Lainsäädännöllinen ohjaus on kuitenkin turhaa, toteaa Energiateollisuus ry.
Kaukolämmitys on asuinkerrostaloissa Suomen suosituin lämmitysmuoto. Sen aseman turvaamiseksi ei tarvita lainsäädäntöä.

Energiateollisuus ry ehdottaa kaukolämpöverkkoon liittymistä koskevien velvoitteiden poistamista maankäyttö- ja rakennuslaista. Ympäristöministeriössä on käynnissä laaja lainsäädäntöhanke, jonka seurauksena uudisrakentamisessa siirrytään noudattamaan Euroopan unionin yhteisiä nollaenergiatavoitteita. Lisäksi tavoitteena on uusia rakentamista koskevat asetukset vuoteen 2018 mennessä.

”Ehdotuksemme sopii hyvin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteyteen. Esitys tukee myös hallituksen tavoitteita purkaa rakentamiseen liittyvää byrokratiaa”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Leskelän mielestä hyvin toimiva kilpailu lämmitystapamarkkinoilla on paras keino edistää energiatehokkaiden lämmitysmuotojen yleistymistä. Kilpailluilla markkinoilla asiakas päättää, minkä lämmitysmuodon hän kotiinsa valitsee. Samalla eri lämmitysmuotojen välinen kilpailu varmistaa yritysten tehokkaan toiminnan ja pitää hinnoittelun kurissa. Siksi ei ole tarvetta tukea jotain lämmitysmuotoa lakien avulla.

Kaukolämpöyritysten mielestä lakiin kirjattu liittymisvelvoite on päinvastoin alan imagoa heikentävä. Myös kilpailuviranomainen on viitannut velvoitteeseen kannanotoissaan.

Rakennuslain sisältämä velvoite liittää uudisrakennus asemakaavoittajan niin halutessa kaukolämpöverkkoon ei ole kuitenkaan ollut ehdoton. Rakentaja on voinut myös valita tavanomaista energiatehokkaammat rakenteet tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvan lämmitysmuodon. Tällaisia ovat mm. maalämmitys sekä pellettejä tai puuta käyttävät lämmitysjärjestelmät. Nollaenergiatalo taas täyttää rakenteidensa osalta uudisrakennuksissa energiatehokkuuden määritelmän.

Myös lainsäädännön toimivuutta on ehditty testata. Viime keväänä korkein hallinto-oikeus päätti, että rakentaja voi valita maalämmön, vaikka asemakaavoittaja oli soveltanut kohteessa kaukolämpöverkkoon liittymisen pakkoa.

Suomessa ei ole lämmitysmuodon valintaa ohjaavaa erityislainsäädäntöä. Taustalla vaikuttaa yleislainsäädäntö, jonka avulla viranomaiset voivat tarpeen mukaan puuttua väärinkäytöksiin.