Energiateollisuus kannattaa Euroopan komission tavoitetta irtautua venäläisestä tuontienergiasta

Energiakriisi näkyy suomalaisten energialaskuissa, mutta osuu vakavimmin keski-Eurooppaan, kertoo Energiateollisuus tiedotteessaan.

Talotekniikka-lehti

Euroopan komissio esitti eilen julkaistussa tiedonannossaan, että EU vähentää voimakkaasti energiariippuvuutta Venäjästä, panostaa uusiutuvan energian tuotantoon ja parempiin energiaverkkoihin, lisää energiatehokkuutta, satsaa biokaasun ja vedyn tuotantoon ja nostaa kaasuvarastojen tasoa. Tukea on tulossa myös vaikeimpaan asemaan joutuville yrityksille ja energia-asiakkaille.

– Tuemme komission ehdotusta pyrkiä määrätietoisesti irti venäläisestä fossiilisesta energiasta ja samalla edistää yhteiskunnan sähköistymistä. Se lisää Euroopan energiaturvallisuutta ja vauhdittaa ilmastoystävällisen energiajärjestelmän rakentamista, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

Kaasuenergiaa tarvitaan vielä pitkään. Fossiilisen maakaasun rinnalle pitää kehittää puhtaiden kaasujen tuotantoa, kuten biokaasua, sähköllä tehtävää vetyä ja siitä jalostettavia kaasuja.  Komissio esittää maakaasun hankinnan monipuolistamista.

Tällä hetkellä venäläisen kaasun osuus on 40 prosenttia Euroopassa käytetystä kaasusta. Komissio esittää, että jo tämän vuoden aikana kaksi kolmasosaa Venäjän kaasun tuonnista korvattaisiin.

Varsinkin seuraava talvi on kaasun saannin kannalta haasteellinen, sillä esimerkiksi Saksassa lähes puolet kotitalouksista lämpiää kaasulla. Korvaavaa järjestelmää ei saada rakennettua hetkessä. Ensi talven varalle komissio esittää, että kaasuvarastot tulisi täyttää. Nyt varsinkin ulkopuolisten tahojen, kuten Gazpromin omistamat varastot ovat poikkeuksellisen alhaalla.

Komissio tulee esittämään huhtikuussa, että varastojen pitäisi olla 90-prosenttisesti täynnä lokakuun alkuun mennessä.

Uusiutuvan energian lisääminen, vedyn laajempi hyödyntäminen ja tehokkaampien energiaverkkojen rakentaminen edellyttävät investointien luvittamisen nopeuttamista.

Venäläisestä tuontienergiasta irrottautuminen on suuri haaste Euroopalle, ja aiheuttaa myös asiakkaille tuntuvia kustannusvaikutuksia. Manner-Euroopassa kaasua käytetään myös sähköntuotantoon. Kaasun jo syksyllä alkanut hinnannousu jatkuu, ja se näkyy kuluttajien sähkölaskuissa. Energian kallistuminen nostaa myös ruoan hintaa. Euroopassa etsitään tapoja kompensoida kuluttajille nousevia kustannuksia.

– Suomessa nyt käsillä oleva kriisi näkyy jo nyt erityisesti sähkölaskuissa, mutta muutokset markkinoilla tuottavat paineita myös lämmityksen hintoihin. Kaikkien polttoaineiden tarjonta vähenee ja hinnat nousevat energiamarkkinoiden muutoksessa. Olkiluoto kolmosen sähköntuotannon käynnistyminen ja tuulivoiman kasvava osuus tekevät maastamme omavaraisemman ja osaltaan painavat markkinahintaa alas. Tulemme jatkossakin olemaan osa eurooppalaisia sähkömarkkinoita, jolloin hintavaihtelut välittyvät osittain myös meille. Niiden myötä myös paineet kuluttajahintoihin jatkuvat, Leskelä sanoo tiedotteessa.

Esitykset eivät sisällä ajatuksia sähkömarkkinoiden toimintaan puuttumisesta suorin tuotantoon kohdistuvin tuin tai asettamalla hintakattoa sähkölle. Sähkömarkkinoilla vallitsevat odotukset, jotka näkyvät futuurinoteerauksien hinnoissa, viittaavat siihen, että Suomen sähkönhintojen odotetaan laskevan olennaisesti Keski-Eurooppaa matalammalle tasolle.

– Markkinoiden toimintaan puuttumisessa pitää olla hyvin varovainen. Hintojen tehtävä on ohjata tuotantoa, kysyntää ja investointeja. Kuluttajien tukeminen on ymmärrettävää, mutta jos markkinoiden ei anneta toimia, investointejakaan ei tule tarpeeksi. Ilman niitä energiariippuvuus Venäjästä ei ratkea, eikä tuotanto rakennu kestävälle pohjalle turvallisuuden, ilmaston ja hinnan näkökulmasta, Leskelä jatkaa tiedotteessa.