Glasgow’ssa pidetyissä YK:n ilmastoneuvotteluissa sitouduttiin tiukempiin päästövähennyksiin ja linjattiin fossiilisten polttoaineiden tuista irtautumisesta ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi alle kahteen asteeseen.

Neuvotteluissa muutettiin viime minuuteilla kirjausta hiilestä, mikä oli pettymys — hiilesta luopumisen tilalle tuli vaatimus sen käytön vähentämisestä, tiedotteessa kirjoitetaan.

Neuvottelujen tulos ei takaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteutumista, mutta samalla neuvottelut osoittivat, että tahto ratkaista lämpenemisen aiheuttamia ongelma on laaja. Suomelle yhä useampien maiden sitoutuminen päästöjen vähentämiseen merkitsee parantuvia vientinäkymiä, kun muut maat asettuvat asteittain samalle viivalle pyrkimyksissään vähentää päästöjä.

Edelläkävijän etu on, että puhtaan teknologian vientimarkkinat kasvavat entisestään. Suomalaisen cleantech viennin arvo on noin kymmenen miljardia euroa jo nyt.

— Voimistuva tahtotila vähentää päästöjä on suomalaisten kannalta monella tapaa iloinen asia, – Löysempi ilmastopolitiikka ei jatkossa toimi enää kilpailuetuna. Tehtyjen päätösten myötä vauhdittuva fossiilisista polttoaineista luopuminen vähentää tulevaisuudessa myös hiilivuotoa, kunhan Kiinakin alkaa toden teolla vähentää kivihiilen käyttöä, toteaa Energiateollisuus ry:n ilmastopoliittinen asiantuntija Petteri Haveri tiedotteessa.

Glasgow’n kokous oli ensimmäinen tarkastuspiste vuonna 2015 solmitulle Pariisin ilmastosopimukselle. Kokouksen pääasiat olivat maiden sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitus.

— Hiilidioksidilla pitää olla hinta, paikallisesti ja mieluummin globaalisti. On tärkeää, että hinnoittelujärjestelmät etenevät globaalisti ja että päästöjä aiheuttava kohtaa päästöjen kustannukset, samalla kun hiilensidonnan toteuttaja hyötyy. EU:n ehdotus hiilirajamekanismista osana Fit for 55 -pakettia voi olla merkittävä tekijä edistämään hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua globaalisti. Päästökauppa on osoittautunut maailman tehokkaimmaksi tavaksi vähentää päästöjä, Haveri jatkaa tiedotteessa.

Vielä Pariisin sopimusta solmittaessa planeetta kulki kohti kolmen asteen lämpenemisskenaariota, ja vain muutama maa oli asettanut omat vähähiilistavoitteensa. Glasgow’ssa tehdyt päätökset laskevat lämpenemisskenaariota kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan alle kahden asteen, samalla kun ylivoimainen enemmistö maailman maista on julkistanut omat vähähiilisyystavoitteensa.

Puolentoista asteen lämpenemisskenaarioon ehdotetut tavoitteet eivät vielä riitä. Eri arvioiden mukaan Glasgow’n sitoumuksilla päädyttäisiin vielä lähes kaksi astetta esiteollista aikaa lämpimämpään planeettaan. Se merkitsisi edelleen monien saarivaltioiden jäämistä veden alle, ja ilmastopakolaisvirtoja eteläisemmistä maista havumetsävyöhykkeelle.

— Ennen Glasgow’n kokousta ja kokouksen aikana annetut päästövähennyssitoumukset antavat toivoa, mutta globaalisti tarvitaan lisää kunnianhimoa ja ennen kaikkea konkretiaa sitoumuksiin. EU:n Fit for 55, ja esitykset päästökaupan vahvistamisesta sekä laajentamisesta tuovat konkretiaa EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle, Haveri jatkaa tiedotteessa.