Energiateollisuuden sähkötilastot: Energiakriisistä on selvitty nostamalla kotimaista tuotantoa ja vähentämällä kulutusta

Joulukuun kulutuksessa jopa 16 prosenttia laskua edelliseen vuoteen, tuuli- ja ydinvoima kasvussa, päästöttömän tuotannon osuus kaikkien aikojen ennätykseen, 89 prosenttia.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan kaukolämpö on paitsi yhä vähäpäästöisempi lämmitysmuoto, se on myös mahdollistaja, joka tukee muiden sektoreiden päästövähennystavoitteita ja tarjoaa tavan tasata sähkön tuotantopiikkejä. Talotekniikka-lehti kuvasi Leskelän Tampereen Energiamessuilla lokakuussa 2022. Kuva: Piritta Porthan

Joulukuun kulutuksessa jopa 16 prosenttia laskua edelliseen vuoteen, tuuli- ja ydinvoima kasvussa, päästöttömän tuotannon osuus kaikkien aikojen ennätykseen, 89 prosenttia, kertoo Energiateollisuus tiedotteessaan.

Vuoden 2021 syksyllä alkanut energiakriisi on aiheuttanut muutoksia sähköntuotannossa, tuonnissa ja kulutuksessaves. Kaasun ja sähkön tuonti Venäjältä päättyi viime toukokuussa. Kaasun tuonnin katkeaminen vähensi dramaattisesti kaasun käyttöä paitsi sähköntuotannossa, myös lämmityksessä ja teollisuudessa.

Vuonna 2021 Venäjältä tuotiin vajaa kymmenes Suomessa kulutetusta sähköstä, toukokuusta lähtien on oltu venäläisen sähkön osalta nollilla. Energiayhteistyön katkeamisen seurauksena sähköntuonti laski kokonaisuudessaan 17,8 terawattitunnista 12,5:een, eli yhteensä 5,3 terawattituntia. Tuonti Pohjoismaista kasvoi 0,4 TWh, ja kotimainen kulutus laski 5,4 TWh. Tuonnin päättyminen Venäjältä kompensoitiin siis leikkaamalla kulutusta. Sähkön nettotuonti väheni peräti 28 prosenttia.

Kotimainen tuotanto jatkoi edellisen vuoden tasolla, mutta tuotannon sisällä oli vaihtelua. Olkiluoto 3 tuotti hetkittäin runsaastikin sähköä. Ydinvoiman osuus sähkön tuotannosta nousi 2,3 prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Sen osuus oli 35 prosenttia kotimaisesta tuotannosta. Tuulivoiman osuus kasvoi vastaavasti 43 prosentilla. Tuulella tuotettiin 16,7 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Viime vuonna uutta tuulivoimakapasiteettia rakennettiin 2 430 megawattia.

– Sähkö oli viime vuonna kallista, ja se oli monille kuluttajille raskasta. Samaan aikaan täytyy kuitenkin olla myös tyytyväinen siitä, että onnistuimme vähentämään kulutusta ja kasvattamaan kotimaista päästötöntä tuotantoa vähentyneen tuonnin kompensoimiseksi, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

Energian hintakriisi alkoi kaasun hinnan noususta, joka johtui Venäjän tietoisesta pyrkimyksestä sotkea Euroopan energiamarkkinoita.  Kaasun kohonnut hinta romahdutti sen energiakäytön. Kaasun osuus sähköntuotannosta laski 5,3 prosentista 1,5 prosenttiin. Kaasun käytön väheneminen vähensi myös sähkön tuotannon päästöjä, huolimatta siitä, että kivihiiltä ja turvetta käytettiin jonkin verran edellistä vuotta enemmän. Päästöt ovat nyt olleet kolme vuotta jokseenkin samalla tasolla, alennuttunaan sitä ennen nopeasti.

– Odotin, että päästöt olisivat viime vuonna kasvaneet hiilen ja turpeen käytön kasvun myötä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Odotamme päästöjen kääntyvän taas tänä vuonna selvään laskuun, Leskelä sanoo tiedotteessa.

Kuiva syksy vähensi jonkin verran vesivoiman tuotantoa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kokonaisuudessaan vesivoimavuosi oli normaali kahden tavanomaista paremman vesivuoden jälkeen. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto laski jonkin verran samoin kuin biomassan osuus sähköntuotannossa. Puuenergialla ja turpeella tuotettiin reilut 17 prosenttia sähköstä viime vuoden aikana.

– Muutosten suunta lupaa hyvää. Olemme saamassa lisää päästötöntä tuotantoa, ja jos investointiedellytykset pysyvät hyvinä, meiltä riittää pian sähköä jopa vientiin. Samalla pystymme tarjoamaan yhä houkuttelevamman ympäristön puhtaan sähkön varaan rakentuville teollisuuden investoinneille, Leskelä jatkaa tiedotteessa.

Lue lisää

Katso kaikki