Energiateollisuuden kaukolämpötilastot: Kaasua korvattiin puulla ja hiilellä, mutta päästöt eivät nousseet

Tuonnin katkeaminen Venäjältä lisäsi kotimaisen puun käyttöä, turpeen osuus jopa laski, kertoo Energiateollisuus tiedotteessaan.

Energiakriisi vaikutti kaukolämmön tuottamiseen varsinkin syyskaudella. Energiatuonti Venäjältä katkesi keväällä, ja samaan aikaan kaasun ja sähkön hinnat nousivat poikkeuksellisen korkealle tasolle. Polttoaineen hankinta jouduttiin järjestämään kokonaan uudelleen.

Venäjältä tuotiin vielä vuoden alkupuolella noin neljännes Suomessa käytetystä puupolttoaineesta. Tuodun polttoaineen korvaamisen uskotiin lisäävän turpeen käyttöä, mutta turpeen osuus jopa laski prosenttiyksikön verran edellisestä vuodesta. Kaasun kallistuminen vähensi kaasun käyttöä alle puoleen. Korvaajana käytettiin osin kivihiiltä, osin öljyä. Hukkalämpöjen hyödyntäminen on moninkertaistunut kuluneen vuosikymmenen aikana, mutta kallis sähkön hinta nosti kustannuksia sen verran, että niiden käyttö hieman väheni. 

– Kaukolämmön vuosi 2022 oli erittäin haastava, mutta siitä selvittiin. Polttoaineet tilataan hyvissä ajoin ennen lämmityskauden alkua, ja nyt on todella nopealla aikataululla onnistuttu reagoimaan täysin ennakoimattomiin olosuhteisiin. Suoritus on hatunnoston arvoinen. On tärkeää, että kotimaisten polttoaineiden saatavuus pysyy hyvänä myös ensi talvea silmällä pitäen, sanoo Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava johtaja Janne Kerttula tiedotteessa.

Kokonaisuudessaan lämmön käyttö väheni 39,1 terawattitunnista 36,4:ään, lähinnä edellistä vuotta lämpimämpien säiden vuoksi. Osuus vähenemiseen on saattanut olla myös syksyllä käynnistyneellä Astetta alemmas -kampanjalla, joka nosti energiansäästön tarvetta yleiseen tietoisuuteen.

Vaikka kivihiilen ja öljyn käyttö kasvoi, kaasun käyttö väheni niin paljon, että kaukolämmön päästöt suhteutettuna tuotetun lämmön määrään pysyivät ennallaan. Lämmön käytön vähenemisen seurauksena kaukolämmön kokonaispäästöt laskivat seitsemän prosenttia. Energianteollisuuden kokonaispäästöt ovat edelleen lasku-uralla. Viime vuonna ne olivat yhdeksän miljoonaa tonnia, kun kymmenen vuotta sitten päästöjä syntyi noin 20 miljoonaa tonnia.

– Kilpailu lämmitysmarkkinoilla on kiristynyt kuluneina vuosina maalämmön ja lämpöpumppujen tultua yhä helpommin saataville. Kaukolämpö on silti säilyttänyt asemansa ylivoimaisesti suosituimpana lämmitysmuotona rakennettavissa uusissa kerrostaloissa (83 %). Noin 45 %  asuinkiinteistöistä ja palvelurakennuksista on kaukolämmön piirissä. Kaukolämpö on paitsi yhä vähäpäästöisempi lämmitysmuoto, se on myös mahdollistaja, joka tukee muiden sektoreiden päästövähennystavoitteita ja tarjoaa tavan tasata sähkön tuotantopiikkejä. Tämä on koko energiajärjestelmän kannalta erittäin tärkeää. Nyt on alettu investoimaan sähkökattiloihin, joilla saadaan halvan sähkön päivinä energiaa varastoon. Myös hukkalämmön hyödyntämisen, muun energiavarastoinnin ja kaukojäähdytyksen näkymät ovat hyvät, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.