Energiatehokkuuslaki tähtää energian säästöön ja kulutuksen vähentämiseen

Hallitus antoi 9.10.2014 esityksen energiatehokkuuslaista ja siihen liittyvistä lakimuutoksista. Tavoitteena on kehittää energiatehokkuutta, lisätä energiansäästöä sekä vähentää energian loppukäytön ja primäärienergian kulutusta.

Uudella lailla saatetaan voimaan energiatehokkuusdirektiivin kansallista lainsäädäntöä edellyttävät säännökset. Sen avulla varmistetaan myös EU:n energiatehokkuustavoitteiden saavuttaminen, jotka edellyttävät 20 prosentin energiankäytön tehostumista vuonna 2020.

Suomen ohjeellinen kansallinen tavoite loppuenergian absoluuttiselle kulutukselle on 310 TWh vuonna 2020. Suomen loppuenergian kulutus on viime vuodet ollut tällä tasolla ja hieman allekin, mutta talouden ja erityisesti teollisuustuotannon toivottava elpyminen kohottaa sitä.

Uudessa laissa suurille yrityksille säädettäisiin velvoite tehdä pakollinen yrityksen energiakatselmus neljän vuoden välein. Katselmustoimintaa on Suomessa järjestetty jo vuodesta 1993 lähtien. Katselmukset ovat kohdistuneet lähinnä rakennuksiin tai teollisuustoimintaan eikä niitä ole aikaisemmin säännelty.

Jatkossa katselmus sisältää yrityksen koko energiankulutuksen kartoituksen ja lisäksi otoksen rakennusten ja teollisuuden kohdekatselmuksista. Energiakatselmusten muuttuessa isoille yrityksille pakollisiksi, ei niihin myönnetä enää lain voimaantulon jälkeen tukea kuten tällä hetkellä. Pienet ja keskisuuret yritykset saisivat edelleen tukea energiakatselmuksien tekemiseen ELY-keskuksilta.

Pakolliset energiakatselmukset aiheuttavat yrityksille lisäkustannuksia, mutta toisaalta energiakatselmusten avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa niin, että katselmusten hyödyt ylittävät niiden aiheuttamat kustannukset.

Yritysten energiakatselmusten vastuuhenkilöille ehdotetaan säädettäväksi pätevyysvaatimus. Energiakatselmuksia saisi tehdä vain sellainen pätevä henkilö, jonka pätevyyden valvovana viranomaisena toimiva Energiavirasto on todennut. Katselmusten sisällöstä säädetään myöhemmin valtioneuvoston asetuksella, jossa on tarkempia säännöksiä energiakatselmuksien minimivaatimuksista.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi säädettäisiin uusille tai uudistettaville yli 20 MW:n lauhdetuotanto-, teollisuus- tai energiantuotantolaitoksille velvoite tehdä laitoskohtainen kustannus-hyötyanalyysi yhteistuotannon mahdollisuuksista.

Lisäksi sähkön ja maakaasun verkkopalvelujen myyntiehdoille ja hinnoittelulle asetettaisiin kriteereitä, joissa otetaan huomioon energiatehokkuus.

Uusi energiatehokkuuslaki sekä lait sähkömarkkinalain, maakaasumarkkinalain sekä sähkö- ja maakaasumarkkinalain valvonnasta annetun lain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2015. Nykyinen energiapalvelulaki ehdotetaan kumottavaksi, ja siihen sisältyvä mittaamista ja laskutusta koskeva sääntely siirrettäisiin päivitettynä energiatehokkuuslakiin.