Energiatehokkuus ykköskriteeriksi rakentamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi ehdottaa, että energiatehokkuus otettaisiin ykköskriteeriksi kaikessa rakentamisessa. Tämä edistäisi ja nopeuttaisi alan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa merkittävästi. Suurin haaste on korjausrakentamisessa, sillä energiatehokkuustavoitteet eivät toteudu remontoitavissa kohteissa ilman kannustimia, alan toimijat muistuttavat.
Kiinteistö- ja rakentamisalan yksitoista keskeistä järjestöä (KIRA-foorumi) tukevat hallituksen tavoitetta, jonka mukaan Suomen ilmastopäästöjä tulee vähentää 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeinen keino on rakennusten ja niiden käytön energiatehokkuuden parantaminen.
– Meillä on täysi valmius siihen, että jo ensi vuosikymmenellä rakennamme ainoastaan hyvän asumisen kriteerit täyttäviä matala- tai passiivienergiataloja. Tavoitteenamme on, että valtaosa uusista kohteista on matalaenergiarakentamista vuonna 2015 ja passiivienergiarakentamista vuonna 2020, totesi neuvottelukunnan puheenjohtaja Aulis Kohvakka KIRA-foorumin järjestämässä vaikuttajaseminaarissa Finlandia-talolla 17.11.2009.
Kohvakan mukaan on hyvä, että vuonna 2012 voimaan tulevissa energiamääräyksissä ollaan siirtymässä rakennusten kokonaisenergiatarkasteluun nykyisen rakenneosittain tapahtuvan ohjaamisen sijaan.
Alan toimijoilla on kuitenkin toiveita poliittisille päättäjille:
– Yksiselitteisestä hiilidioksidipäästöihin perustuvasta tunnusluvusta rakennusten energiatehokkuudelle tulisi päättää mahdollisimman nopeasti. Tämä auttaisi alaa sopeutumaan tuleviin muutoksiin.
Kiinteistö- ja rakentamisalalla on menossa useita hankkeita energiatehokkuuden edistämiseksi. Käynnissä on projekteja, joissa tavoitteena on kehittää erittäin vähän energiaa kuluttavia ja tulevaisuudessa energiaa tuottavia rakennuksia.
– Rakennetun ympäristön SHOK- yhtiön eräänä tehtävänä on saada aikaan uusia konsepteja energiatehokkuuden edistämiseksi. Korjausrakentamisessa etsimme uusia teknologisia ratkaisuja, toimintamalleja sekä liiketoimintaratkaisuja. Lisäksi monet kiinteistö- ja rakentamisalan toimijat valmistelevat omia ilmasto- ja energiatehokkuusohjelmiaan, Kohvakka listaa. Ilmastohaasteeseen vastaaminen edellyttää kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden mukaan toimintatapojen muutosta myös kaikilta osapuolilta.
– Uusien ratkaisujen käyttöönottoa nopeuttaisi tehokkaimmin se, jos energiatehokkuus otetaan ykköskriteeriksi kaikissa tarjouskilpailuissa ja hankinnoissa. Valtio ja kunnat toimivat uusien alan ratkaisujen soveltajina ja edelläkävijöinä.
Kiinteistö- ja rakentamisala katsoo, että oikein valituilla ja kohdennetuilla kannustimilla voidaan tavoitteiden saavuttamista nopeuttaa. Korjausrakentamiseen liittyvä energiatehokkuuden parantaminen on haasteena merkittävin. Kiinteistö- ja rakentamisalalla on menossa toimintatapojen muutos, jonka seurauksena energiatehokkuutta tarkastellaan koko rakennuksen käyttöiän yli.