Energiatehokkuus hyödyttää kansantaloutta pitkällä aikavälillä
Tuoreessa väitöstutkimuksessa tunnistettiin huomattavia taloudellisesti järkeviä energiatehokkuuspotentiaaleja, mutta niiden toteutumisen vauhti on varsin verkkainen, koska rakennuskanta uudistuu hitaasti.
Rakennukset edustavat noin kolmasosaa maailman energiankulutuksesta ja ovat siksi pitkään olleet yksi teollisuusmaiden keskeisimmistä energiatehokkuusparannusten kohteista. IEA:n jäsenmaissa erityisesti asuinrakennuksiin on menneinä vuosina kohdistettu enemmän julkisen vallan energiatehokkuustoimenpiteitä kuin millekään toiselle talouden sektorille.
Näin ollen yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta keskeinen kysymys on, mitkä vaihtoehtoisista toimenpiteistä ovat pitkällä aikavälillä tehokkaimpia.
Pekka Tuomisen väitöskirjassa päätavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla voidaan määrittää rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaali ja arvioida sen taloudelliset vaikutukset BKT:hen, työllisyyteen ja ulkoiskustannuksiin. Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erilaisten rakennuskantojen analysointiin. Menetelmän pohjalta tehtiin tutkimuksen kuluessa rakennuskannan energiamalli REMA, jolla samankaltaisia laskelmia voidaan tehdä systemaattisesti suhteellisen helposti.
REMA on bottom-up-tyyppinen fysikaalinen rakennuskannan energialaskentamalli. Rakennuskannan tuleva kehityskulku arvioidaan uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja purkamisen vuosittaisten määrien perusteella. Energiankulutuslaskenta perustuu rakennuskannan merkittäviä osia edustavien tyyppirakennusten käytölle.
Tuomisen väitöstutkimuksessa lasketut Suomea käsittelevät skenaariot osoittavat, että muutaman prosentin lisäys vuosittaisiin rakentamis- ja kunnostusinvestointeihin voi vähentää maan kokonaisprimäärienergiankulutusta 5–7 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna perusuraan.
Lyhyellä aikavälillä on odotettavissa lievä BKT:n ja työllisyyden pudotus, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikutukset molempiin ovat positiivisia. Lisäksi on odotettavissa huomattava haitallisten päästöjen ja siten ulkoiskustannusten pieneneminen. Kaikkiaan toimenpiteiden arvioidaan synnyttävän selkeän nettohyödyn.
Muissa tutkituissa EU-maissa tavallisesti noin 20 prosentin energiansäästö oli saavutettavissa tutkitussa rakennuskannassa kustannustehokkailla korjausrakentamistoimilla vuoteen 2030 mennessä.
(Suomeksi: Rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin arviointi: Menetelmä rakennuskannan energiatehokkuusparannusten ja niiden taloudellisten vaikutusten arviointiin)
