Energiatehokas elämyshotelli – ”Rakennuksen taloteknisiin ratkaisuihin on vaikea mitään lisätä”

Torniosasta löytyy 139 värikkäästi sisustettua huonetta, huipun trooppisen lämmin sauna- ja allasosasto, kolme uutta ravintolaa sekä kattavat tapahtumatilat. Korjausrakentaminen aloitettiin vuoden 2023 tammikuussa, suunnittelu edellisenä syksynä. Granlundin Kokkolan toimipisteen aluepäällikkö Ari Hietikko toimi projektissa lvia-projektipäällikkönä. Hietikko sanoo, että kiinteistön energiatehokkuus oli merkittävä osa-alue suunnittelussa.

KPO-Kiinteistöjen energia-asiantuntija Tommi Kiiskilä kertoo, että S-ryhmän asettamat energiansäästötavoitteet ovat kunnianhimoiset: hiilinegatiivisuutta tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä ja 90 prosentin päästövähennystä vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Uudistetun hotellin energiainfrastruktuurin avulla pyritään samoihin tavoitteisiin. Suunnittelua ohjasi myös Green Key -sertifikaatin vaatimukset. 

– Rakennus purettiin luurangoksi talotekniikkaa myöten. Paikalle jätettiin ainoastaan jäähdytysrunkoja, eli kaikki talo- ja energiatekniikka uusittiin, lämmönlähteistä alkaen. 

Kalliosta lämpöä

Saneerattavan kiinteistön energiatehokkuutta on parannettu rakennusteknisin toimenpitein sekä rakentamalla energiankierrätysjärjestelmä kiinteistön lämmitys- ja jäähdytysenergian tuottamiseksi. Lisäksi mittavan kokoinen hotellitornin seinään ja katolle asennettu oma aurinkovoimala parantaa energiatehokkuutta.

Rakennus lämmitetään kalliolämpöjärjestelmän ja kaukolämmön yhdistelmällä. Kaukolämpö on kalliolämmön rinnalla tasaamassa kulutushuippuja. Hotellihuoneissa on patterilämmitys, allasosastolla on lattialämmitys, parkkihalleissa kiertoilmakoneet. Energiakierrätysjärjestelmässä otetaan talteen lämpöenergiaa ilmanvaihdon poistoilmasta, jätevedestä ja keittiön kylmälaitteista.

–  Lämpöpumput ja kaukolämpökeskus ovat kytkettynä rinnakkain ja tuottavat yhdessä lämpöä hotelliin. Tämä yhdistelmä mahdollistaa tehokkaan ja ympäristöystävällisen lämmitysratkaisun. Maalämpöpumppujen avulla, joiden teho on 340 kW ja joiden energiapeittoaste on noin 90 prosenttia, voidaan kattaa suurin osa hotellin lämmitystarpeesta, Kiiskilä kertoo. 

Porakaivokenttä muodostuu 18 porakaivosta 310 metrin syvyydessä. 

– Porakaivojen poraamisesta teki haastavan matala, noin kolme metriä korkea parkkihalli, jonka lattian alle kaivot porattiin. Porakaivot porattiin erikoiskalustolla käyttäen yhden metrin mittaisia poraustankoja normaalin kolmen metrin tankojen sijasta, Kiiskilä kertoo. 

Lauhdelämpöä porakaivokenttään

Jäähdytyksessä hyödynnetään lämpöpumppuja ja porakaivokenttää, joiden jäähdytysteho on noin 350 kW. Lämpöpumppujen jäähdytysteho mahdollistaa tehokkaan lämmönhallinnan, ja ylimääräinen lämpö voidaan varastoida porakaivokenttään tai lauhduttaa ulkoilmaan. Kesäaikaista jäähdytystehohuippua palvelemaan jätettiin muutaman vuoden vanha vedenjäähdytin.

– Jäähdytystä otetaan ensisijaisesti vapaajäähdytyksenä porakaivokentästä ja kompressorilla vasta sitten, kun pelkällä liuoksella ei saada riittävä tehoa. Jäähdytyksessä vapautuva lauhdelämpö ladataan ensisijaisesti porakaivokenttään, mutta tarvittaessa lauhdutetaan nestejäähdyttimien avulla ulkoilmaan, Hietikko lisää. 

Kalliolämpöjärjestelmä on ympäristöystävällinen tapa hyödyntää maan alla olevaa lämpöä rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen, sillä kalliolämpöjärjestelmä toimii kahteen suuntaan.

– Sitä ladataan kesällä ja lisäksi hotellissa on varalauhdutusjärjestelmä. Lataamisen avulla varmistamme, että porakaivoissa riittää lämpöenergiaa talvella, Hietikko kertoo.

Kiiskilä painottaa, että energiankierrätyksen näkökulmasta lämmöntalteenoton pitää toimia hyvällä hyötysuhteella. Hotelliin rakennettiin myös jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä.

– Se on yleisellä tasolla hieman vähemmän käytössä oleva toiminto. Hotellissa käytetään paljon lämmintä vettä, ja lämpö valuu viemäristä alas. Me saamme nyt lämpöä talteen. Järjestelmä tuottaa laskennallisesti energiaa 60 megawattituntia.

Huuvat tarpeen mukaan päällä 

Hotellissa on kaksi keittiötä ja kolme ravintolaa. 

– Keittiön kylmälaitteet on rakennettu niin sanotulla Waterloop-järjestelmällä, jossa kylmälaitoksen lauhdelämpö otetaan talteen ja siirretään pumppuasemien avulla lämpöpumppujärjestelmään. 

Lisäksi keittiöiden poistoilmasta lämpö otetaan talteen neulaputkipattereiden avulla. Molemmissa keittiöissä on omansa, Kiiskilä kertoo.

Keittiön ilmanvaihto on tehty tarpeenmukaiseksi, eli se ei käy täydellä teholla jatkuvasti. 

– Perinteisessä järjestelmässä kaikki huuvat ovat käytössä koko ajan. Täällä kytkimestä saa huuvat yksittäin päälle tarpeen mukaan, Hietikko lisää. 

Aurinkopaneeleita on hotellin toisen kerroksen katolla ja julkisivussa yhteensä 287 kappaletta. Niiden yhteenlaskettu nimellisteho on 116,2 kWp ja arvioitu vuosituotanto noin 90 MWh. 

–  Aurinkopaneeleista valtaosa asennettiin rakennuksen julkisivuun. Kadulta ei välttämättä edes huomaa, kaksi seinää on päällystetty paneeleilla. Seinäasenteisia paneeleja on Suomessa vielä verrattain vähän, enkä ainakaan tiedä, että olisi hotellissa olisi käytetty julkisivun materiaalina.

Toimiva kokonaisuus

Kiinteistössä on yhdistetty KNX- ja rakennusautomaatiojärjestelmä yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Hotellihuoneiden energiankäyttö on integroitu kiinteistöautomaatiojärjestelmään siten, että ilmanvaihto, jäähdytys sekä valaistus ohjataan automaatiojärjestelmän avulla. Olosuhteita ei pidetä koko ajan samanlaisena vaan huoneiden olosuhteet ohjataan huonevarausjärjestelmän kautta optimaalisiksi. 

– Energiankulutus tyhjissä huoneissa on minimissään. Myös varausjärjestelmä on integroitu järjestelmään. Hotellissa käyttöaste on tyypillisesti noin 60–70 prosenttia. Kun asiakas saapuu hotelliin ja hänet kirjataan sisään, varausjärjestelmä lähettää tiedon huoneeseen, Kiiskilä kertoo.

Lisäksi vesikalusteiden vedenkulutus täyttää Green Key -kriteerit, ja vanhojen ikkunoiden vaihto uusiin energiatehokkaisiin ikkunoihin vähentää entisestään hotellin energiankulutusta.

– Uudet ikkunat pitävät lämmön paremmin sekä ulkona että sisällä. Jäähdytystehon tarve pienenee, ja auringonvalon vaikutus vähenee. Toki uusissa ikkunoissa on myös parempi ääneneritys kuin vanhoissa, Kiiskilä kertoo.

Lisäksi led-valaisimilla ja valaistusohjausjärjestelmällä saadaan energiansäästöjä. Liike- ja infrapunatunnistimilla vältetään esimerkiksi jatkuva valaistus hotellin tiloissa, kuten hotellihuoneessa, sauna- ja uima-allasosastolla, toimistotiloissa sekä reilun 3 000 m2:n kokoisessa parkkihallissa.

Pisteenä i:n päällä 

Hotelliin rakennettiin kattava energianmittausjärjestelmä. 

– Nyt olemme alkumetreillä, eli faktatietoa meillä ei vielä energiakulutuksesta ole. Teemme myöhemmin vertailuja S-ryhmän hotellien kanssa. Hotellin energiankulutuksen vertailussa on paljon muuttuvia tekijöitä: esimerkiksi huoneiden käyttöaste, onko uima-allasta, pestäänkö pyykki hotellissa vai ulkoistetusti. 

KPO-Kiinteistöt oy:n kiinteistöjohtaja Mika Mikkola sanoo, että energiatehokkuutta voi toki ajatella myös siten, että paljon energiaa hukataan.

– Eli tarkoitan sitä, kuinka paljon sisäisestä, suljetusta kierrosta energiaa menetetään. Siinä suhteessa väittäisin, että tämän rakennuksen taloteknisiin ratkaisuihin on tällä tietämyksellä vaikea mitään lisätä. Pisteenä i:n päälle on jäteveden lämmöntalteenotto, sillä hotelleissa menee viemäristä lämpöä hukkaputkeen todella paljon.