Energiansäästöviikko alkoi jälleen
Tänä vuonna energiansäästöviikkoon on ennakkoon ilmoittautunut lähes 300 yritystä ja työyhteisöä 93 paikkakunnalla. Mukana on yli 250.000 ihmistä.
Viikolla vietetään yli 35 erilaista tapahtumaa eri puolilla Suomea. Viikon aikana noin 25.000 tokaluokkalaista tutustuu energiaan ja sen järkevään käyttöön Hei, kaikki toimii! -opetusmateriaalin avulla.
Energiansäästöviikolla nostetaan tapetille, kuinka energiaa ja materiaaleja järkevästi käyttämällä vähennämme hiilidioksidipäästöjä ja muita toimintamme ympäristövaikutuksia.
Tänä vuonna teemana #someton.
Energiansäästöviikon #someton-kampanja herättelee suomalaisia miettimään omia sosiaalisen median ja digitaalisten palvelujen käyttötottumuksia.
Viihde-elektroniikan ja tietotekniikkalaitteiden käyttö näkyy kotitalouksien sähkölaskuissa. Jo vuonna 2011 laiteryhmä ylitti ruoan kylmäsäilytyksen kulutuksen kerrostalokodeissa. Laitteiden määrä ja käyttö lisääntyvät jatkuvasti.
”Vaikka yhden käyttäjän kohdalla puhutaan hyvin vähäisestä laitteiden sähkön kulutuksesta, kerrannaisvaikutukset ovat mittavat. Kuluttajan on vaikea hahmottaa sähköisten palvelujen todellista kuormittavuutta, koska omalla laskulla näkyy vain laitteen käyttämä sähkö. Energiaa kuluu paljon myös sisältöjen tuotannossa, palvelinkeskuksissa ja tiedonsiirrossa, mutta ympäristövaikutusten vertailu ja konkretisointi on vaikeaa”, summaa asiantuntija Päivi Suur-Uski Motiva Oy:stä.
Palvelujen digitalisointi on myös mahdollisuus ja sillä on ympäristön kannalta myönteisiä vaikutuksia, muistuttaa Suur-Uski. Esimerkiksi etäneuvottelut ja etätyö, verkkopalvelut, sähköinen tiedonsiirto ja yhteisöpalvelut vähentävät liikkumisen tarvetta ja ympäristövaikutuksia.
Kaikilla IT- ja viihdelaitteilla ei ole vielä energiamerkintää, joka kertoisi laitteen energiankulutuksesta. Fiksu kuluttajat valitsee vähän energiaa kuluttavan laitteen ja kysyy kauppiailta laitteiden järkevästä käytöstä.
”Valitettavasti energiankulutus ei nouse hankintakriteerien kärkisijoille laitevalinnoissa. Käyttötapoihin on syytä kiinnittää huomiota”, Päivi Suur-Uski muistuttaa.
Yksinkertaisin ohje on sulkea laitteet, kun niitä ei käytä. Esimerkkinä toimii verkkopäätelaite, tutummin modeemi: arvion mukaan Suomessa säästettäisiin noin 1800 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksen verran energiaa, jos suomalaiset sulkisivat verkkopäätelaitteensa kahdeksaksi tunniksi joka päivä.
”Samalla tavalla mobiililaitteiden jatkuvasti päällä olevat sovellukset kuluttavat energiaa, vaikka laite vain kulkee kassissa mukana eikä ole aktiivisesti käytössä. Toivon, että sovellusten ja applikaatioiden kehittäjät ottavat haasteen vastaan, ja yhdistävät käyttömukavuuden ja energiatehokkuuden osaksi palvelujaan”, Suur-Uski haastaa.
Hän odottaa myös ratkaisuja kasvavien tietomäärien välittämisen haasteisiin. Esimerkiksi kuvien ja videoiden tuotanto, välittäminen ja katsomien kuormittavat verkkoja ja lisäävät energiankulutusta.
VTT:llä klikkailun ekologista jalanjälkeä ja sähköisen median vaikutuksia tutkinut Hanna Pihkola toteaa, että klikkailun ympäristövaikutuksia ei voi tällä hetkellä kovin kattavasti arvioida. Tiedon puute voi vaikeuttaa myös yritysten tuote- ja palvelukehitystä.
”Kuluttajan kannattaa miettiä hankintojaan, myös laitteiden vaihtoväliä. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia asianmukaisesta kierrätyksestä, jotta arvokkaat raaka-aineet saadaan uudelleen käyttöön. Asianmukaisen kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle päätyvä elektroniikkajäte aiheuttaa vakavia vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle”, Pihkola sanoo.
