Energiansäästöä tyhjästä
Kerrostalojen energiansäästöpotentiaali on valtava, mutta se on jäänyt toistaiseksi vähälle huomiolle. Talotekniikan piiristä löytyy kuitenkin mahdollisuuksia, jotka ovat myös taloudellisesti kannattavia ilman, että taloyhtiön tarvitsee tinkiä sisäolosuhteista tai mukavuudesta.
Jyväskylässä käy kuhina, kun kerrostalojen energiataloutta pyritään saamaan kuntoon. Palokan Putkipalvelun toimitusjohtaja ja omistaja Jukka Järveläinen on tyytyväinen – ja kiireinen. Puhelin pirahtaa parhaimmillaan reilu toistasataa kertaa työpäivän aikana.
Palokan Putkipalvelu on vuonna 2005 perustettu LVI-töihin erikoistunut kasvuyritys. Se työllistää tällä hetkellä 17 henkilöä, mutta haussa on jo useita uusia työntekijöitä. Talotekniikan ammattilaisista koostuva porukka pitää sisällään ilmastointiasentajia, maalämpöasentajia, putkiasentajia sekä LVI-insinöörin ja LVI-teknikon.
”Yritys tekee niin pientalohankkeita kuin suurempiakin kohteita sekä toimii usein isännöinnin apuna. Yrityksellä on tälläkin hetkellä meneillään 70 työmaata, mutta kaikki eivät ole aktiivisessa vaiheessa. Palokan Putkipalvelu on rekisteröity myös kylmälaiteliikkeeksi”, Järveläinen kertoo.
Viime aikoina ovat kovassa kurssissa olleet energiasaneeraukset, mikä työllistää koko ajan enenevässä määrin. Elokuun puolivälissä on energiasaneeraus juuri saatu valmiiksi Asunto Oy Puistokatu 23:ssa.
Vuonna 1969 valmistuneeseen viisikerroksiseen taloon on asennettu uudenlainen poistoilman sisältämän lämmön talteenotto. Stiebel Eltronin kehittämän Energywell-Järjestelmän ansiosta 21 -asteinen poistoilma viilenee jopa -7-asteiseksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa 60 prosentin säästöä energiankulutuksessa ja sitä kautta jopa 40 – 60 prosentin säästöä lämmityskuluissa. Tällöin järjestelmän takaisinmaksuaika jää optimitilanteessa neljään vuoteen, mutta maksimissaankin se maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa.
Tällaisia lukuja on käytännössä lähes mahdotonta saavuttaa rakenteellisilla ratkaisuilla. Ja vastaavan kaltaisia kohteita löytyy pelkästään Jyväskylän seudulta parisen tuhatta, koko Suomen mitassa puhutaan jo kymmenistä tuhansista asuntokerrostaloista.
Huolellisuus näkyy kaikkialla
Työt saneerauskohteessa aloitettiin huolella. Muun muassa runko on keilattu, ettei läpivienneissä rikottaisi raudoitusta, mikä voisi heikentää rakenteiden lujuutta.
Huolellisuus näkyy myös porraskäytävässä, jossa putket on huolella koteloitu. Kotelon sisällä kulkevat putket on huolella eristetty ja sitä kautta kulkevat myös sähköt ullakolle.
Kerrostalossa on jo alun perinkin poistoilma johdettu keskitetysti katolle ullakon kautta. Siellä sijaitsi valmiina puhallinkammio, johon uudet poistoilmalämpöpumput voitiin asentaa. Näiden lisäksi katolle asennettiin erilliset huippuimurit.
”Nyt katolla on imevät imurit, kun aiemmin käytössä oli työntävä puhallin. Näin saimme puhallinkammioon lisää tilaa ja rakensimme siitä poistoilmakammion”, Järveläinen kertoo.
Tätä edelsi vanhan avopaisunta-astiatilan ja kammion välisen seinän purku, jolloin saatiin riittävän suuri kammio lämpöpumpuille. Kammio on varmuuden vuoksi eristetty 50 millimetrin paksuisella paloeristeellä ja sinne on asennettu huoltoasennuskisko kattoon – tulevaisuuden varalle.
Lisäksi äänien ja värinöiden vaimentamiseksi lattiaan on asennettu 300 millimetriä villaeristettä. Vesivahinkojen eliminoimiseksi kammiossa on lattiakaivo, minkä kautta sulatusvedet kulkeutuvat hallitusti viemäriin.
”Yläkertaan on asennettu myös huoltosulut, ettei lämmitysverkostoa tarvitse aina tyhjentää, kun järjestelmää huolletaan. Onniselta kommentoitiin, että olemme nykyisin ainoa firma, joka ostaa enää sulkuja”, Järveläinen hämmästelee.
Kammioon on asennettu valaistus ja erilliset pistorasiat huoltotoimia silmällä pitäen. Työ on viimeistelty palokatkomassauksilla, koska porraskäytävä on eri palo-osasto kuin ullakko.
”Suunnittelijamme kanssa halusimme varmistaa, ettei palokuorma ullakolla kasva. Myös kaupunki on tarkkana näissä hommissa ja Jyväskylässä vaaditaankin tällaisissa hankkeissa rakennuslupa. Kaupunki on halunnut puuttua korjausrakentamishankkeisiin, koska liian usein tulos ei ole yltänyt tavoitteisiin”, Järveläinen kertoo.
Kaukolämpöyhtiö puolestaan vahtii pätevyyksiä ja tarkistaa asennustyöt, kun toimitaan kaukolämmön rajapinnassa. Järveläisen yritys on hyväksyttänyt energiateollisuuden ohjeiden mukaiset suunnitelmat kertaalleen myös paikallisella kaukolämpöverkosta vastaavalla Elenialla.
Pannuhuoneessa riittää puhinaa
Taloyhtiön kellariin, eli varsinaiseen pannuhuoneeseen, on sijoitettu 1000 litran käyttövesivaraaja ja 700 litran lämmitysvaraaja. Järjestelmä toimii siten, että kylmä käyttövesi esilämmitetään kaukolämmön paluuvedessä lämmönsiirtimen avulla. Sen jälkeen lämmin käyttövesi korotetaan lämpöpumpulla korkeampaan lämpötilaan ja lopuksi tehdään priimaus kaukolämmöllä.
Järjestelmä toteutettaisiin Stiebel Eltron Oy:n toimitusjohtaja Olli Anderssonin mukaan eri tavalla, mikäli energiansäästö haluttaisiin maksimoida. Jäähtymää voisi vielä kasvattaa ja hyötysuhdetta parantaa sitä kautta, mutta siitä on hieman tingitty kaukolämpöyhtiön toiveesta.
”Jos emme toimi heidän toiveensa mukaisesti, joutuu taloyhtiö maksamaan liittymästään enemmän. Nyt kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.”
Joka tapauksessa ylivoimaisesti suurin säästö järjestelmällä saadaan lämmityskaudella, kun laitteet toimivat maksimaalisella hyötysuhteella. Tarpeenmukaista lämmitystä varten on neljään asuntoon asennettu lämpötila-anturit, joiden avulla lämmitystarvetta säädellään. Eritoten syksyllä ja keväällä auringonpaisteen vuoksi on seurannalla iso merkitys.
”Me tarkkailemme koko ajan sisälämpötiloja sekä seuraamme, kuinka paljon poistolima jäähtyy. Laitteet ovat yhteydessä valvomoon ja niissä on 24/7 -seuranta myös Stiebelin toimesta.”
Taloyhtiössä oli jo entuudestaan vanha automaatiojärjestelmä, johon on yhdistetty uudet Oumannin Outec-laitteet. Jatkossa mahdolliset hälytykset tulevat suoraan kännykkään.
________________
Ruotsissa kehitetty ja saksalaisten soveltama
Stiebelin Energywell -järjestelmän ytimessä on ruotsalaisen Climate Solutions -yhtiön kehittämä ja patentoima idea. Sen avulla saadaan kerrostalon poistoilmasta lämpöenergia talteen aiempaa paremmalla hyötysuhteella.
”Kaukolämmöllä lämmitettävästä vanhasta kerrostalosta poistuu ilmanvaihdon kautta valtava määrä lämpöenergiaa 21-asteisessa poistoilmassa. Tämä tarkoittaa vuositasolla valtavaa määrää hukattua energiaa. Tätä on ruvettu miettimään ja sitä, mitä asialle voitaisiin tehdä”, Stiebel Eltron Oy:n projektipäällikkö Jarno Kanninen, kuvailee.
Perinteisesti ongelma on ratkaistu lämmön talteenotolla tai lämmönvaihtimilla. Tällöin poistoilmanvaihtoon on kytketty lämmönvaihdin, josta keruupiiri palauttaa lämpöä maalämpöpumpulle. Tällaisella varsin tavanomaisella lämpöpumpputekniikalla 20 – 22 -asteinen poistoilma jäähtyy viisiasteiseksi, mutta myös lämmön talteenottopatteri jättää paljon lämpöä hyödyntämättä.
Stiebelin kehittämässä ratkaisussa voidaan yksi lämmönvaihdin jättää pois ja lämpöenergia johdetaan suoraan höyrystimelle. Jo tässä syntyy iso ero kustannuksissa ja järjestelmä yksinkertaistuu, vaikka sillä tuotetaan energiaa sekä lämmitykseen että käyttöveteen.
”Ratkaiseva ero syntyy loppurutistuksessa, jolloin tästä jäännöksestä erotetaan vielä niin paljon lämpöenergiaa, että lopullinen poistoilma jäähtyy -7-asteiseksi. Tällöin energiakattavuus nousee 90 prosenttiin, jolloin kaukolämmön tarvitsee kattaa enää 10 prosenttia lämmöntarpeesta ja poistoilman sisältämä hukkalämpö kattaa loput 90 prosenttia”, Kanninen laskee.
”Käytännössä saavutettava energiansäästö on noin 60 prosenttia, kun se muutoin jäisi 40 prosenttiin. Muilla tekniikoilla ei myöskään voi tuottaa jäähdytystä, meillä tähän samaan voidaan liittää koneellinen jäähdytysmahdollisuus. Tällainen kohde meillä on parhaillaan rakenteilla Riihimäelle. Jäähdytys on nykyään varsin kysytty ominaisuus.”
Jos lämmön talteenotolle ei ole tilapäisesti tarvetta, lämmin poistoilma puhalletaan sellaisenaan ulos ja lämpöpumppu jää lepotilaan. Putkisto kannattaa viedä sisäkautta, jolloin ei tule lämpöhukkaa, mutta se voidaan viedä hyvin eristettynä myös ulkokautta.
Energywell voidaan asentaa poistoilmakanavaan, sen rinnalle tai erilliseen poistoilmakammioon. Järjestelmän etuja on myös, että ilmanvaihdon ilmamäärät ja säädöt pysyvät vakiona. Poistoilmanvaihtoon asennettuna laitteisto ei vaikuta ilmanvaihtoon tai ilmamääriin millään tavalla.
Kanninen huomauttaa, että perinteiseen lämmön talteenottopatteriin saattaa tarttua likaa ja pölyä. Energywell ei vaadi ilmansuodattimia, sillä kennot menevät välillä kuuraan, jolloin laite sulattaa kennon ja sitten huuhtelee itsensä. Lika poistuu kondenssiveden mukana.
Teksti Heikki Heikkonen
