Energiankäyttö kuriin mittaamalla – ”Pystymme paljon parempaan”

Pohjala muistuttaa, että taloyhtiöt ovat nyt helisemässä lämmityskustannusten kanssa. Asuntokohtainen mittaaminen helpottaisi niiden asemaa: asukkaat pystyisivät omilla toimillaan vaikuttamaan omiin kustannuksiinsa ja energiaa kuluisi vähemmän. ”Vastikkeetkaan eivät välttämättä nousisi.” Kuva: Piritta Porthan

Yksi keino taistelussa energiakriisiä ja ilmastonmuutosta vastaan voisi Suomessakin olla lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuspaikkakohtainen mittaaminen. ”Ajatuksenahan tämä ei ole uusi. 1920-luvulla vesikiertoinen keskuslämmitys alkoi korvata asuntokohtaiset puuhellat, ja jo silloin mietittiin kustannusten jakamista”, sanoo aiheetta opinnäytetyössään tutkinut Antti Pohjala.

Kun Antti Pohjala kirjoitti opinnäytetyötään Lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuspaikkakohtainen mittaaminen LVI-suunnittelussa, nykyinen energiakriisi teki vasta tuloaan. Työ oli ajankohtainen kirjoittamishetkenään, mutta muuttui julkaisunsa jälkeen vielä ajankohtaisemmaksi.

– Veikkaan, että nykyisillä energianhinnoilla esimerkiksi sisälämpötilan merkittävä pudottaminen silloin, kun ei ole kotona, toisi huomattavasti isomman hyödyn kuin mitä se toi työni kirjoittamisen aikaan, Pohjala sanoo.

Asuntokohtainen mittaaminen ja energian laskuttaminen käytön mukaan voisi Pohjalan arvion mukaan tuoda kannustusta energiansäästöön: asukkaat ajattelisivat enemmän energiankäyttöään ja hyödyntäisivät esimerkiksi älyjärjestelmiä.

_____________________________________________________________________________________________________________________________

Tämä teksti on näyte Talotekniikka-lehden 7/2022 jutusta. Euroopassa lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuspaikkakohtaista mittaamista jo käytetään. Miksi Suomessa ei? Lue lisää ja klikkaa näköislehteen tästä.

Lue lisää

Katso kaikki