Energian tuotanto ja käyttö uudistettava Suomessa

Suomi pystyy siirtymään vähähiiliseen yhteiskuntaan. Tähän johtopäätökseen on tultu VTT:n, VATTin, Metlan ja GTK:n Low Carbon Finland 2050 Platform -selvityksessä. Muutos edellyttää kuitenkin lähivuosina merkittäviä investointipäätöksiä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa.

Vuoteen 2050 mennessä energiantuotannon pitäisi olla lähes hiiletöntä tai ainakin vähähiilistä, joten energiantuotannon päästöjen vähentäminen on tärkeää jo nykyisiä investointipäätöksiä tehtäessä. Puhtaiden teknologioiden on oltava kaupallisesti saatavilla riittävän ajoissa. Siksi jo lähitulevaisuudessa Suomessa on panostettava uuden teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen.

Teknologioihin on panostettava monipuolisesti, koska parhaat niistä eivät ole vielä tiedossa. Suomen vahvuuksia ovat sen merkittävät luonnonvarat: erityisesti metsäbiomassa, jota voidaan hyödyntää puupohjaisten tuotteiden lisäksi sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa. Vaikka vähähiiliskenaarioissa puun käyttö kasvaa merkittävästi, metsien puuston määrä kasvaa jopa puolitoistakertaiseksi nykytasoon verrattuna.

Kriittisten metallien saatavuus on varmistettava pitkällä aikavälillä kehitettäessä uusia energiateknologioita, jotteivät ne koidu esteeksi puhtaiden teknologioiden laajalle käyttöönotolle. Näitä metalleja löytyy Suomen kallioperästä. Perusmetalleihin ja rautaan pohjautuvalla kaivostoiminnalla on kuitenkin huomattavasti suurempi merkitys kaivostoiminnan kokonaiskehittymiseen kuin kriittisillä metalleilla ja mineraaleilla.

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 80 prosenttia on peräisin energiankulutuksesta: Suurin muutostarve vuoteen 2050 mennessä kohdistuu liikenteeseen, rakennuksiin ja teollisuuteen. Haasteena on Suomen hitaasti uusiutuva infrastruktuuri teollisine laitoksineen ja rakennuksineen ja autokantoineen.

Uusiutuviin energialähteisiin tarvitaan merkittäviä investointeja. Myös ydinvoimaa tarvitaan. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on mahdollista ainoastaan, jos hiilidioksidi voidaan erottaa laitoksessa ja kuljettaa varastoitavaksi Suomen rajojen ulkopuolelle.

Asumiseen ja jätteenkäsittelyyn liittyvät tehdyt päätökset ovat jo hyvin pitkälti oikeansuuntaisia, mutta niidenkin suhteen tarvitaan lisätoimia erityisesti vuoden 2020 jälkeen. Low Carbon Finland 2050 Platform -hankkeessa toteutettiin kuluttajakysely, jossa selvitettiin kuluttajien asenteita, valmiuksia, ja esteitä siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen.

Vastaajista 79 prosenttia piti tavoitetta tärkeänä. Kaikista vastanneista kaksi prosenttia oli täysin eri mieltä. Vastanneista 59 prosenttia ilmoitti jo vähentäneensä määrätietoisesti päästökuormitustaan.

Kyselyn perusteella esteitä oman päästökuormituksen vähentämiselle olivat tavanomaista ratkaisua korkeampi hinta, käyttöönoton vaikeus ja tiedon puute. Tämä luo haasteita uuden teknologian kehittäjille: heidän on osoitettava vähähiilisen vaihtoehdon toimivuus ja kustannustehokkuus.

Neljä skenaariota: Jatkuva kasvu, Pysähdys, Säästö ja Muutos

Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää, että paitsi Suomessa myös globaalisti pystytään sitoutumaan ilmastosopimukseen, jolla rajoitetaan ilmakehän lämpötilan kohoaminen kahteen asteeseen. Low Carbon Finland 2050 Platform -hankkeessa muodostettiin neljä teknologiavalinnoiltaan ja yhteiskuntarakenteiltaan erilaista vähähiiliskenaariota: Jatkuva kasvu, Pysähdys, Säästö ja Muutos.

Yhteistä niiden tuloksista tehtäville johtopäätöksille on uusiutuvan energian käytön, kuten biopolttonesteiden liikennekäytön sekä tuuli- ja aurinkoenergian merkittävä kasvaminen. Lisäksi energiankulutuksen on käännyttävä kaikissa vaihtoehdoissa laskuun vuoteen 2050 mennessä.

Jatkuva kasvu -skenaariossa elämme menestyvässä ja kansainvälistyvässä äly-yhteiskunnassa, jossa teknologian kehitys on nopeaa. Teollisuudessa tapahtuu rakennemuutos kohti uusia, korkeamman jalostusasteen tuotteita ja Cleantech-vientimme on vahvaa.

Pysähdys-skenaario, joka perustuu nykyisiin teollisiin ja yhdyskuntarakenteisiin, päätyy ilmastokriisin myötä hitaan teknologian kehitykseen, ja ilmakehän lämpötila nousee yli neljän celsiusasteen. Säästö-polussa oletuksena on, että EU ja Suomi toteuttavat vähähiilitavoitteensa etupainotteisesti, jolloin uudet teknologiat eivät ehdi kehittyä riittävän ajoissa markkinoille, ja päädytään konservatiivisiin teknologiaratkaisuihin.

Päästövähennyskeinoissa painotus on energiankulutuksen vähentämisessä, resurssitehokkuudessa ja energiaomavaraisuudessa. Cleantech-viennin oletetaan kasvavan, mutta vientituotteet perustuisivat lähinnä energiatehokkuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan.

Skenaarion vahvuus on korkea energiaomavaraisuus ja heikkoutena muita skenaarioita korkeammat päästöjen vähentämisen kustannukset vuosina 2030–2040. Muutos-skenaario on vaihtoehdoista radikaalein. Se edellyttää suuria muutoksia ihmisten arvoissa ja valinnoissa sekä teknologisia hyppäyksellisiä muutoksia, joista osa on vielä tuntemattomia.

Jopa 80 prosentinkaan päästöjen vähentäminen ei vaaranna hyvinvoinnin ja talouden kasvua jos päästöjä vähennetään globaalisti ja kustannustehokkaasti, ja jos päästöjen vähentämisen mahdollistavat uudet teknologiat kaupallistuvat riittävän ajoissa. Maailmantalouden pirstaloituminen ja uusien teknologioiden viivästyminen sen sijaan tekisivät päästöjen rajoittamisesta taloudellisesti huomattavasti vaikeampaa.

Uusia vähäpäästöisiä teknologioita on kehitettävä ja ne on saatava nopeasti markkinoille. Suomessa tämä merkitsee radikaalia muutosta ja edellyttää poliittisten päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistä tahtotilaa.

Low Carbon Finland 2050 Platform -hanke (2012–2014)
Low Carbon Finland 2050 Platform -hankkeen tavoitteena oli luoda vankkoja tiekarttoja vähähiiliselle ja kilpailukykyiselle yhteiskunnalle sekä tarkastella vihreään teknologiaan liittyvän kasvun edellytyksiä. Hankkeen osapuolina toimivat VTT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Geologian tutkimuskeskus (GTK). VTT:n koordinoima hanke kuuluu Tekesin Green Growth – Tie kestävään talouteen – ohjelmaan. Selvityksen tuloksia on hyödynnetty parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean tiekarttatyössä, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 16.10.2014.