Energiakorjaukset vaikuttavat sisäilmaan pääosin myönteisesti
Asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia sisäympäristön laatuun ja terveellisyyteen on tutkittu viisivuotisessa eurooppalaisessa tutkimuksessa.
INSULAtE-projektin (2010–2015) tavoitteena oli selvittää asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia ja kehittää kokonaisvaltainen malli vaikutusten arviointiin. Hankkeessa tutkittiin rakennukseen, sisäympäristön laatuun ja asukkaiden terveyteen kohdistuvia vaikutuksia lukuisissa rakennuksissa Suomessa (46 kerrostalossa) ja Liettuassa (20 kerrostalossa). Lisäksi kehitettyä arviointimallia testattiin muutamissa kohteissa Virossa, Latviassa ja Iso-Britanniassa.
Tutkimuksessa mitattiin ennen korjauksia ja korjausten jälkeen seuraavia parametreja: sisälämpötila ja suhteellinen kosteus (RH), pintalämpötila, ilmanvaihtuvuus, paine-ero rakennuksen vaipan yli, sisäilman hiilidioksidi (CO2) ja hiilimonoksidi eli häkä, hiukkasmaiset epäpuhtaudet (PM2.5 ja PM10), typpidioksidi (NO2), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), formaldehydi (CH2O) ja radon, sekä laskeutuneen pölyn mikrobi- ja kuitupitoisuudet. Lisäksi asukkailta kerättiin tietoa asumisterveyskyselyllä ja -päiväkirjalla.
Ryhmäkohtaisten tulosten perusteella asuinolosuhteet pääsääntöisesti parantuivat korjausten jälkeen.
Liettuassa sisälämpötila parani huomattavasti. Suomessa asuntojen sisälämpötila lämmityskaudella oli usein turhan korkea: lämpötila ylitti +23 °C noin 40 % ajasta sekä ennen korjauksia että korjausten jälkeen. Vastaavasti huoneilman suhteellinen kosteus jäi Suomessa usein alle suositusten (RH 20 %). Korkean sisälämpötilan laskeminen säästäisi energiaa ja auttaisi ylläpitämään sopivampaa suhteellista kosteutta.
Sisäilman laatu korjausten jälkeen vaikutti parantuneen erityisesti rakennuksissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Päinvastaisia seurauksia oli eräissä niistä rakennuksista, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Kun rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan, on muistettava myös huolehtia ilmanvaihdon riittävyydestä ja uudelleen säädöstä korjausten jälkeen.
Valtaosassa asunnoista sisäympäristön laatuparametrit vastasivat ohjearvoja, mutta osassa kohteista joidenkin hiukkasmaisten ja kemiallisten epäpuhtauksien pitoisuudet kasvoivat korjausten jälkeen, johtuen mahdollisesti uusien materiaalien päästöistä ja remonttipölystä. Näiden epäpuhtauslähteiden hallintaan olisikin kiinnitettävä enemmän huomiota sekä korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa että rakennusten käytön aikana.
Asukkaiden tyytyväisyys sisäilman laatuun parani merkittävästi erityisesti Suomessa. Liettuassa tyytyväisyys asunnon lämpötilaan parani merkittävästi.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset (Tutkimuksesta tiiviisti – raportti) on julkaistu suomeksi, ja se on ladaatvissa täältä.
Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), TTY:ltä mukana oli Rakennustekniikan laitos ja Liettuasta Kaunasin teknillisen yliopiston Ympäristötekniikan laitos. Hanketta ovat rahoittaneet EU:n Life+ ohjelma, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Energiateollisuus.
