Energiakatselmukset tähtäävät energian säästöön ja kulutuksen vähentämiseen

Suomella on monien muiden maiden tavoin paljon pelissä EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa. EU:ssa päätetään ensi vuonna jäsenvaltioita sitovista energia- ja ilmastopolitiikan velvoitteista vuoteen 2030 mennessä.

Tehtävät päätökset ovat kauaskantoisia ja niitä ohjaavat ratkaisevasti taloudelliset laskelmat, mutta kuten hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arviointiraportissa todetaan, myös eettiset arvovalinnat.

Jo EU:n 2020 tavoitteissa tähdätään energiatehokkuuden kehittämiseen, ja joulukuussa 2012 hyväksytty EU:n energiatehokkuusdirektiivi ohjaa energian käyttöä kohti EU:n yhteistä tavoitetta, 20 prosentinn energiansäästöä.

Tämän lisäksi jokaisella EU-maalla on omat tavoitteet energiatehokkuuden kehittämiseen samassa määräajassa. Suomessa kehittämistä kohdistetaan erityisesti lämmitykseen, liikenteeseen sekä jätteiden ja jätemetaanin hyödyntämiseen. Euroopan komission tavoitteena on, että energiapoliittisia linjauksia tehtäisiin tiiviimmin yhdessä EU-tasolla kansallisen energiapolitiikan sijaan.

Energiakatselmusten avulla erilaiset organisaatiot voivat parantaa energiatehokkuuttaan, vähentää energiankulutusta ja saavuttaa näihin liittyvät ympäristöhyödyt. Olennaista on kyetä systemaattisella tavalla arvioimaan energian kokonaiskulutukseen vaikuttavat tekijät ja niiden mahdollinen kehitys ja keskinäinen vaikuttavuus tulevien vuosikymmenten aikana. Luottamus energiakatselmusprosessiin ja siitä saatavaan hyötyyn riippuu pitkälti energiakatselmoijan pätevyydestä.

Euroopan komission mandaatilla on laadittu sarja standardeja, joissa määritetään energiakatselmusten vaatimukset ja vastaavat velvollisuudet sekä rakennusten, kuljetusten ja prosessien katselmointiin liittyvät erityispiirteet ja mm. se pätevyyden taso, jonka energiakatselmoija tarvitsee pystyäkseen toteuttamaan organisaation energiakatselmukseen kohdistamat tavoitteet, tarpeet ja odotukset.

SFS-EN 16247-sarjan standardeissa tunnistetaan, että energiakatselmusten lähestymistavoissa on maakohtaisia eroja laajuuden, tavoitteiden ja perusteellisuuden suhteen, mutta energiakatselmusten yhteisiä näkökohtia pyritään yhtenäistämään. Oikeudenmukaiseksi koettu prosessi ja lopputulos vaikuttavat usein ratkaisevasti siihen, kuinka halukkaita osapuolet ovat toteuttamaan velvoitteitaan.

Eurooppalaisissa energiakatselmusstandardeissa ei käsitellä energiakatselmusohjelman/-järjestelmän ominaisuuksia, mutta SFS-EN ISO 50001 ”Energianhallintajärjestelmät. Vaatimukset ja käyttöohjeet” -standardissa kuvataan järjestelmät ja prosessit, jotka ovat edellytyksiä energiatehokkuuden parantamiselle, mukaan lukien energiatehokkuus, energiankäyttö ja energiankulutus.