Uutinen

Energiakaavoitus tarkasteluun

15.10.2015 10:27

”Jos tavoitteena on vähentää primäärienergian käyttöä ja leikata aidosti CO₂ -päästöjä, ei kaukolämmön korvaaminen sähköllä ole asioiden viemistä oikeaan suuntaan. Lämpöpumppu on hyvä vaihtoehto silloin, kun sillä korvataan sähkönkäyttöä.”

Näin tuumaa kehityspäällikkö Jouni Kivirinne Helen Oy:sta, joka kertoi Rakennusten energiaseminaarissa Suomen energiankulutusrakenteesta ja kuinka rakennettu ympäristö sitä käyttää. Tosielämän vertailukohta oli viime helmikuulta kello 12.00, jolloin tuontisähkön osuus oli lähes 2500 megawattia. Samanaikaisesti yhteistuotantosähkön osuus oli lähes 2000 MW.

Esimerkkilaskelmassa Kivirinne nostaa Hanasaaren voimalaitoksen lämmöntuotannon korvaamisen maalämpöpumpuilla. Sen vaatima porakaivokenttä olisi pinta-alaltaan yhdeksän hehtaaria ja sähköntuotannosta leikkautuisi pois Loviisan ydinvoimalan yhden reaktorin verran tehoa. ”Jossakin tämä sähkömäärä olisi tuotettava, tavalla tai toisella.”

Kivirinne muistuttaa, että vuoden 2030 paikkeilla Suomen energiainfrasta poistuu 1000 MW tehon verran sähköntuotantokapasiteettia. Tältäkään pohjalta sähkönkulutuksen kasvattaminen ei ole perusteltua.

Paikallisen energiantuotannon vahvuudet

Paikallisesti tuotetusta lämpöenergiasta Kivirinne nostaa esille Ekokemin Riihimäellä. Se tuottaa sähköä ja lämpöä poltetusta jätteestä.

”Missä määrin on kannattavaa jättää hyödyntämättä alueellisia resursseja rakennetun ympäristön energiahuollossa? Onko edes mielekästä ohjata kiinteistöjä pois tällaisen energian käytöstä?”

Kivirinne toivookin, että energiasuunnittelussa ei tarkasteltaisi asioita vain yhden kiinteistön näkökulmasta. Hän muistuttaa samalla, että energiahuollon on toimittava 100-prosenttisella varmuudella vuoden jokaisena päivänä.

Kivirinteen mukaan jo nyt on nähtävissä, että vanha rakennuskanta tulee olemaan ongelmissa viilennyksen suhteen. Helenille tulee jo nyt kyselyjä, joissa tiedustellaan juuri valmistuneen talon mahdollisuutta liittyä kaukokylmään, kun asunnoissa on liian kuuma.

”Hellekuolleisuus tulee kasvamaan, jollei tilanteeseen puututa ajoissa. Sitä taustaa vasten on hyvä pohtia, onko jäähdytys kustannus vai lisäarvo.”

Helenissä on Sunzeb-hankkeen puitteissa saatu erinomaisia tuloksia kaukokylmästä.

Yläkuvassa: Helenin Jouni Kivirinne uskoo jäähdytysliiketoiminnan tulevaisuuteen. ”Ilmatieteen laitoksen laskelmien mukaan vuoteen 2050 mennessä rakennusten lämmitystarve vähenee 17 prosenttia, mutta samalla jäähdytystarve kasvaa 35 prosentilla.”