EK: EU linjaa energiatehokkuustoimia vuoteen 2020
Energiatehokkuus on yksi kustannustehokkaimpia tapoja vaikuttaa energian saatavuuteen ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä muiden päästöjen ohella. Suurimmat säästömahdollisuudet ovat rakennuksissa ja liikenteessä, linjataan EU:n energiatehokkuussuunnitelmassa.
– Rakennuksissa käytetään lähes 40 % loppuenergiasta ja liikenteessä noin 32 % Euroopassa , sanoo energia- ja ilmastoasiantuntija Kati Ruohomäki.
Uusi energiatehokkuussuunnitelma 2011 on tärkeä osa EU:n vuoteen 2020 suunnattuja strategioita kasvusta, energiasta ja resurssitehokkuudesta. Liikennettä käsitellään laajemmin tulossa olevassa Liikenteen valkoisessa kirjassa (White Paper on Transport).
Jäsenmaille ei ehdoteta toistaiseksi sitovia tavoitteita
Kokonaisenergian käytölle on jo aiemmin asetettu EU:ssa 20 % tehostamistavoite vuoteen 2020 mennessä.
Energiatehokkuussuunnitelmassa ei ehdoteta jäsenmaille vielä laillisesti sitovia tehokkuustavoitteita, mutta riippuen saavutetuista tuloksia komissio voi ehdottaa niitä jo vuonna 2013.
Julkinen sektori esimerkkinä
Pääpaino energiatehokkuussuunnitelmassa on asetettu julkiselle sektorille, jonka halutaan näyttävän esimerkkiä hankinnoissa ja korjausrakentamisessa. Kuluttajien energian säästöä halutaan helpottaa tuntimittaukseen perustuvilla etäluentamittareilla ja laitteiden energiankulutukseen vaikuttamisella.
Suuryrityksille pakollisia energiakatselmuksia
Teollisuuden todetaan tehostaneen energian käyttöä eniten, noin 30 % viimeisen 20 vuoden aikana. Teollisuudessa käytetään noin 20 % Euroopan kokonaisenergiasta. Komissio ehdottaa suuryrityksille pakollisia, säännöllisiä energiakatselmuksia ja kannustaa jäsenmaita tukemaan yrityksiä energiahallintajärjestelmien käyttöönotossa.
Pakolliset energiayhtiöiden energiansäästöohjelmat ongelmallisia
Komissio ehdottaa, että jäsenmaat perustavat energiansäästöohjelmia energian myyjille. Tällaisia ns. valkoisten sertifikaattien ohjelmia on käytössä esimerkiksi Italiassa ja Iso-Britanniassa. Energian myyjä sitoutuu tekemään asiakkaansa kanssa energiatehokkuustoimia, ja saa siitä taloudellista hyötyä myytävien sertifikaattien muodossa.
– Suomi monien muiden EU-maiden tapaan on tällaisten sertifikaattien markkinana liian pieni, sanoo Kati Ruohomäki.
– Resurssit tulisi kohdistaa energiatehokkuustoimien tekemiseen uusien järjestelmien luomisen sijaan. Suomessa energian tuottajat ja energiapalvelut ovat yli 80 % :sti mukana vapaaehtoisessa sopimusjärjestelmässä, joka tulisi hyväksyä vaihtoehdoksi. Elinkeinoelämää huolestuttaa myös se, että valkoisten sertifikaattien järjestelmä saattaa nostaa sähkön hintaa päästökaupan tavoin.
