Edelläkävijyys tarjoaa mahdollisuuksia
Suomi on monella sektorilla edelläkävijämaa, vaikka emme sitä itse aina sellaiseksi tunnistakaan. Olemmekohan tottuneet liian hyvään?
Suunnittelussa harva maa mallintaa rakennushankkeitaan niin laajalti ja hyödyntää mallinnustietoja pitkälti rakennuksen koko elinkaaren ajan. Senaatti-kiinteistöt vauhditti aikanaan mallinnuksen käyttöönottoa edellyttämällä suunnittelutoimistoilta sen käyttöä. Monella suunnittelijalla oli siihen hyvät valmiudet, mutta tätä kautta mallinnus juurtui tehokkaasti osaksi suunnittelutoimistojen työkalupakkia.
Nykyään mallintaminen palvelee rakentamisen ketjua aina yksittäisestä asennusmiehestä lähtien. Uusia sovelluksia ja käyttötapoja löytyy, eli digitalisaatio on tunkeutunut rakentamiseen bitti kerrallaan. Kenties jossain vaiheessa voidaan mitata rakentamisen tehokkuudenkin parantuneen.
Kylmät ja vaativat olosuhteemme eivät ole koskaan tehneet elämäämme helpoksi karussa pohjoisessa maassamme. Sen vuoksi onkin käsittämätöntä, että painimme kiinteistöissä pääasiassa sisäilmaongelmien parissa ja etsimme energiataloudellisia viilennysratkaisuja emmekä lämmitysratkaisuja. Jopa monessa Euroopan maassa mukavat sisäolosuhteet sen enempää kesällä kuin talvellakaan eivät ole itsestäänselvyys.
Muualta katsottuna vaativin talotekninen ongelmamme – lämmitys – onkin meillä aikaa sitten hoidettu sivujuonne. Sen sijaan, että häärisimme päivittäin lämmitysviritystemme kanssa, etsimme jo uusia ennennäkemättömiä ratkaisuja uusiutuvien ja päästöttömien energialähteiden parista.
Espooseen rakennettava geolämpölaitoshanke osoittaa tekijöiltään ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta. Mikä parasta, sen toteuttaminen onnistuu ilman mittavia valtion tukiaisia, eikä se häiritse olemassa olevaa ja kannattavaa energiantuotantoa vaan tukee sitä.
Koulutuksesta, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta on nipistetty määrärahoja. Niukkuus pakottaa rajaamaan tutkimusta ehkä liikaakin. Uusiutuvassa energiassa saattaa löytyä ratkaisuja, joiden avulla saamme tuotettua puhtaampaa energiaa. Mikäli tutkijat päästetään väljemmin mukaan yritystoimintaan, saamme kenties turvattua tutkimukselle elintärkeän rahoituksen.
