E3-projekti päättymässä – ”Ratkaisuilla on merkittävää potentiaalia maailmanlaajuisesti”

Pandemioiden torjumiseen ja tartunnanaiheuttajien eri reittien selvittämiseen keskittyvä monitieteinen E3Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions (E3) -hanke julkaisee hankkeessa tehtyjen tutkimusten tuloksia kolmen aktiivisen vuoden jälkeen. E3-projekti syntyi koronapandemian aikana tarpeesta kehittää ja luoda tutkimuspohjaisia ratkaisuja taudinaiheuttajien leviämisen estämiseksi. Monitieteinen seitsemän tutkimuslaitoksen ja 22 yrityksen kolmivuotinen yhteisinnovaatioprojekti päättyy lokakuun lopussa 2024, kerrotaan Tamlink oy:n tiedotteessa.

Projektin tavoitteena on ollut, että nykyisen pandemian aikana ja ennen seuraavan pandemian ilmaantumista olisi käytettävissä kokonaisvaltaista ymmärrystä ja konkreettisia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää erityisesti ilmateitse leviävien taudinaiheuttajien leviämistä ihmisten kohtaamispaikoissa ja saataisiin näin pandemiat loppumaan nopeammin.

Hankkeessa kehitetyt ratkaisut ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi ja tarpeellisiksi kausittaisten hengitystieinfektioiden torjumisessa, ja ovat toimivia keinoja myös pandemiatilanteissa.  Erittäin monialaisen E3-projektin lääketieteellinen osuus on tutkinut virusten leviämistä tartuttavuuteen sekä diagnostiikkaan liittyen. Tämä on antanut vankan lääketieteellisen pohjan ilmanlaadun ja talotekniikan tutkimukselle ja yritysten kanssa tehdyille käytännön kokeelliselle tutkimukselle muun muassa päiväkoti-, toimisto- ja sairaalaympäristöissä, tiedotteessa kerrotaan.

E3-projektin keskeinen tutkimustulos on, että sisäilman puhdistaminen voi merkittävästi vähentää sairastuvuutta. E3-päiväkotitutkimuksessa havaittiin, että lasten sairastavuus väheni 18 prosenttia, kun tiloihin tuotettiin enemmän puhdasta ilmaa ilmanpuhdistimien avulla.  Sairastavuutta vähentävien vaikutusten saavuttaminen varmistetaan oikein sijoitettujen ja mitoitettujen ilmanpuhdistimien myötä. Tuloksella on suuri merkitys paitsi lasten hyvinvoinnin, myös vanhempien töistä poissaolojen kannalta, millä on suuri yhteiskunnallinen kustannusvaikutus.

Niin ikään Romaniassa sairaalaympäristössä tehdyssä pilottitutkimuksessa todennettiin merkittävät hiukkaspitoisuuden alenemat ja osoitettiin, että vanhan sairaalarakennuksen sisäilman puhtautta voidaan parantaa merkittävästi ilmanpuhdistinten avulla.

Tutkimukset osoittivat myös, että puhtaan ilman tuottaminen ilmanpuhdistimilla sairaalahuoneeseen Suomessa saavutti lähes samat standardoidut raja-arvot kuin hiljattain rakennetuissa eristyshuoneissa. Puhtaan ilman tuottamista lisättäessä on siis mahdollista suojella potilasta ympäristöltä sekä henkilökuntaa tartuttavilta potilailta. Tällaisilla ratkaisuilla on merkittävää potentiaalia maailmanlaajuisesti ilmateitse leviävien sairauksien hillitsemiseksi sairaalaympäristöissä.

Yritysten ja tutkijoiden yhteistyöllä on edistetty ymmärrystä myös niin kutsutuissa mikroympäristöissä, joissa tavoitteena on parantaa sisäilman laatua paikallisesti, esimerkiksi toimistoissa. Projektissa on luotu tiloihin erityisiä vyöhykkeitä, joissa ilmanlaatua on parannettu ja näiden olosuhteita on tutkittu sekä kokeellisilla mittauksilla että mallintamalla. Mikroympäristöjä luomalla ilmanlaatua ja lämpöviihtyvyyttä voidaan parantaa paikallisesti lisäämättä ilmanvaihtoa ja niin ikään energiankulutusta.

E3-tutkimus on osoittanut, että ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudella ja sisäilman puhtaudella on keskeinen rooli ilmateitse leviävien sairauksien leviämisen estämisessä. Siksi ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus on suunniteltava terveysturvallisuuden näkökulmasta toimivimmalla tavalla ottaen huomioon paitsi rakennukset myös ihmisten toiminta niissä. Tähän E3-opit antavat uusia eväitä. Projektissa on kehitetty myös kokonaisvaltainen malli infektioriskin arvioimista varten. Sen avulla voidaan arvioida tartuntariskiä erilaisissa tiloissa ja olosuhteissa ja räätälöidä ilmanpuhdistusratkaisuja todellisten tarpeiden mukaan.