Bisnestä energiaremonteista
Energiatehokkuuden parantaminen, kiinteistökohtainen energiantuotanto ja energiaremonttien rahoitus. Siihen kiteytyy energiapalveluyhtiö Leasegreenin liiketoiminta. Yritys auttaa asiakasta saavuttamaan pienemmät energiakustannukset ja hiilidioksidipäästöt sekä paremmat sisäilmaolosuhteet, taloteknisin keinoin.
Teksti: Piritta Porthan
Leasegreenin perustivat yhtiön toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto ja talousjohtaja Juho Rönni vuonna 2013. Kahden miehen yrityksestä toiminta laajentui nopealla tahdilla: nykyään yli 30 miljoonan euron vuosittaisella liikevaihdolla pyörivässä energiapalveluyhtiössä työskentelee Suomessa ja Ruotsissa yli 80 talotekniikan asiantuntijaa.
”Näimme, että asiakkaille järkeviä energiatehokkuushankkeita kannattaisi tehdä paljon enemmän kuin niitä toteutetaan. Energiaremonteilla pienennetään kuluja, parannetaan olosuhteita ja nostetaan sitä kautta kiinteistöjen arvoa”, Mäkipelto sanoo.
Leasegreen kehittää energiatehokkuutta suuriin kiinteistöihin ja teollisiin prosesseihin sekä toteuttaa kiinteistöihin energiantuotannon ratkaisuja. Energiaremontin suunnitteluvaiheessa mietitään toimenpiteet, joilla energian kulutus saadaan toivotulle tasolle ja tuottamaan halutut sisäilmaolosuhteet. Sen jälkeen pohditaan kohteeseen sopiva tapa tuottaa energiaa sähköön ja lämmitykseen.
Energiaremonteissa kiinteistöihin lisätään esimerkiksi hukkalämmön talteenottoa, lämpöpumppuja, aurinkosähköä, LED-valaistusta, energiankäytön älykästä ohjausta sekä energian varastointia talon rakenteisiin. Palvelu on mahdollista rahoittaa kiinteällä kuukausimaksulla, jonka asiakas voi maksaa energialaskusta säästämillään rahoilla.
Kohti hiiletöntä energiajärjestelmää
Mäkipellon mukaan kiinteistöjen energiatehokkuus on Suomessa vielä 1990-luvun tasolla. Aihetta koskevat selvitykset ja julkinen keskustelu keskittyvät edelleen energian tuotantoon, mikä jättää kysynnän eli energian käyttäjien näkökulman sivurooliin.
Jos energiatehokkaan teknologian ja kiinteistökohtaisen energiantuotannon mahdollisuuksia ei huomioida tarpeeksi, voi Suomi Mäkipellon mukaan hillitä päästöjä liian kalliilla hinnalla.
”Energiatehokkuuden parantaminen luotettavasti ja oikein vaatii kovaa ammattitaitoa ja erikoistumista. Leasegreenissä yhtiön kova ydin, aivot ja sydän ovat yhden asian takana. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme ja haluamme olla alalla parhaita”, Mäkipelto sanoo.
”Liiketoimintamme lähtökohtana on auttaa loppuasiakasta saavuttamaan pienemmät energiakustannukset ja hiilidioksidipäästöt sekä paremmat sisäilmaolosuhteet taloteknisin keinoin.”
Mäkipelto esittää kaksi skenaariota hiilettömään energiajärjestelmään lämmityksen osalta. Ensimmäisessä skenaariossa hiilidioksidivapaa lämmöntuotanto tehdään merkittävillä investoinneilla, jotka eivät laske energiankäyttäjien kustannuksia. Käyttäjä maksaa silloin energiasta korkeamman hinnan.
Toisessa skenaariossa muutos toteutetaan käyttäjälähtöisesti: energiaa käytetään tehokkaammin, kiinteistökohtainen energiantuotanto siirtyy lämpöpumppu- tai hybridijärjestelmiin ja sähkö on päästötöntä. Investoinneista huolimatta käyttäjien kustannukset laskevat.
Digitalisaatio ydinasiana
Leasegreenin energiaremonteissa energian kulutus asetetaan sopivalle tasolle tehostamalla kiinteistön automaation, lämmönjaon, ilmanvaihdon ja mahdollisen viilennys- ja jäähdytysjärjestelmän toimivuutta. Tekniikka käydään ensin läpi ja sen jälkeen sen toimintaa ryhdytään parantamaan.
”Toimistot ovat teknisesti asuntoja monimutkaisempia, ja teollisuudessa on valtava haitari yksinkertaisesta monimutkaiseen ja kaikkea siltä väliltä. Myös vanhojen kiinteistöjen tekniikkataso on erilainen kuin uudempien. Olennaista on ymmärtää se, miten kiinteistö on aikoinaan suunniteltu toimivaksi ja parantaa sen tekniikkaa”, Mäkipelto sanoo.
Kaikkia kiinteistötyyppejä yhdistäväksi tekijäksi Mäkipelto nostaa digitalisaation hyödyntämisen. Energiaremontin keskiössä on jatkuva tiedon kerääminen ja analysoiminen, tekoälyyn perustuvat päätelmät ja sitä kautta kiinteistön ohjaaminen.
”Digitalisaatio on meille ydinasioita. Kehitämme ja tuotamme ratkaisuja siihen, miten kiinteistöjä voidaan ohjata paremmin ja paremmin.”
Suomalaisessa kiinteistökannassa niin sanotut matalalla roikkuvat hedelmät on energiatehokkuuden kannalta Mäkipellon mukaan jo kerätty: kiinteistöjen ylläpito ja hoito toteutuvat ammattitaidolla ja nykylaitteista otetaan kaikki teho irti. Korjausvelkaa on kuitenkin paljon.
”Säätöä ja huoltoa tehdään kyllä, mutta kiinteistöjen tekniikka on vanhentunutta. Kun laitteita uudistetaan, niiden käyttö tehostuu. Paremmalla tekniikalla saavutetaan myös taloudellisia säästöjä.”
Lämmitystapa kohteen mukaan
Sähköntuotannossa Mäkipelto uskoo monipuoliseen uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaan tuotantorakenteeseen: ydinvoiman, tuulivoiman, aurinkovoiman, vesivoiman ja biopolttoaineiden yhdistelmään.
”Toiset tuotantomuodot ovat parempia tehon ja toiset energian näkökulmasta. Pelkästään yksi tuotantomuoto ei teknisesti toimi, koska sähköä pitää joka sekunti tuottaa niin paljon kuin sitä kulutetaan. Kaikki tuotantotavat eivät ole säätyviä tai ennustettavia”, Mäkipelto perustelee.
”Tällä hetkellä sähköjärjestelmä tarvitsee kuitenkin myös fossiilisiin polttoaineisiin tukeutuvaa sähköntuotantoa.”
Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet Suomessa 2010-luvulla 26 prosenttia ja vuonna 2018 kivihiilen käyttö kääntyi laskuun. Esimerkiksi Ruotsissa kaukolämmön ominaispäästöt ovat kuitenkin lähes 60 prosenttia pienemmät kuin Suomessa. Ruotsi hyödyntää lämpöpumppuja, hukkalämpöjä ja biopolttoaineita Suomea enemmän.
Mäkipelto muistuttaa kaukolämmön erityisyydestä kaukolämpöverkkokohtaisesti vaihtelevan hinnan suhteen. Sitä kautta kiinteistöjen teknisille ratkaisuille syntyy erilainen suhteellinen kannattavuus.
”Joskus on järkevää mennä maalämpöön, mutta olemme liittäneet kohteita myös kaukolämpöön. Maalämmön ja kaukolämmön valinnan välillä on olennaista, tarvitaanko kiinteistössä viilennystä tai jäähdytystä. Maalämmöllä viilennys ja jäähdytys pystytään tuottamaan samalla järjestelmällä, jolloin hyötysuhde paranee.”
Mäkipelto pohtii kuitenkin, onko laajassa mittakaavassa kestävää kaukolämpöön perustuvaa energiantuotantoa edes olemassa. Kaukolämmöntuotanto kun perustuu aina polttotekniikkaan.
”On se sitten fossiilista tai uusiutuvaa, niin aina pitää jotain polttaa. Uskon, että kaukolämpö muuttuu tulevaisuudessa ydinkeskustalämmöksi. Silloin sitä tarjotaan vain kaupunkien ydinkeskustoissa.”
Globaaleja toimia ilmastotyöhön
Ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä on Mäkipellon mukaan ennen kaikkea kysymys halusta. Keinoja on ja niitä voidaan keksiä lisää, mutta toimenpiteiden mittakaavaa pitää suurentaa. Nykymenolla ilmastonmuutos ei Mäkipellon mukaan pysähdy.
”Meidän täytyy Suomessa hoitaa osuutemme, mutta globaalilla tasolla pitää saada aikaiseksi sopimuksia, joissa tavoitteita kiristetään entisestään. Olemme pystyneet tekemään globaaleja tai lähes globaaleja sopimuksia monen muunkin ongelmallisen asian ympärillä”, Mäkipelto sanoo.
Esimerkiksi aurinkosähkössä olisi paljon nykyistä suuremmat teknis-taloudelliset hyötymahdollisuudet. Sen hyödyntämispotentiaalin kanssa Suomi on Mäkipellon mukaan hyvässä, mutta vasta vain ihan pienessä alussa. Hän näkee ilmastonmuutoksen pysäyttämisen Suomelle myös suurena mahdollisuutena.
”Meillä on teknologioita ja tietotaitoa, joista pystyisimme tekemään vientituotteita.”
FAKTABOKSI:
- Leasegreenin palveluksessa työskentelee Suomessa ja Ruotsissa yli 80 talotekniikan asiantuntijaa.
- Yhtiö tarjoaa työtä noin 400 kiinteistöammattilaisen verkostolle.
- Yhtiön perustajat Tomi Mäkipelto ja Juho Rönni palkittiin syksyllä 2017 vuoden nuorina kasvuyrittäjinä.
- Leasegreenin liikevaihto nousi vuonna 2018 yli 30 miljoonan euron.
- Yhtiö teki vuonna 2018 useita kymmeniä onnistuneita projekteja.
Energiatehokkuutta kartonkitehtaalle
Leasegreen kehittää Kotkassa sijaitsevan Kotkamillsin kartonkitehtaan energiajärjestelmää. Hankkeessa tehostetaan tuotantolaitoksen teollista prosessia ja parannetaan sen energiatehokkuutta.
Alueen kiinteistöjen lämmitykseen aiemmin käytettyä maakaasukattilan tuottamaa höyryä korvataan sekundäärisillä hukkalämmöillä. Niiden siirtoa varten Leasegreen on rakentanut alueelle uuden lämpöverkon ja lämmönvaihtimet.
Lämmityksestä säästetyn höyryn kulutus vähenee toimenpiteiden avulla vuodessa noin 18 gigawattitunnin verran. Lämmityksestä säästetty höyry käytetään tehtaassa tuotannon ydinprosessiin: kartongin ja paperin kuivaamiseen.
Kotkamillsin tekninen johtaja Timo Tallinen. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Leasegreen kehittää Kotkassa sijaitsevan Kotkamillsin kartonkitehtaan energiajärjestelmää. Kuva: Vesa-Matti Väärä.
Maalämpöä Mannerheimintiellä
Helsingin kantakaupungissa Leasegreen teki Mannerheimintie 106 -taloyhtiön energiaremontin.
Taloyhtiössä vaihdettiin kaukolämpö maalämpöön, ja maalämpöjärjestelmän yhteyteen asennettiin maaviileän käyttöön perustuva jäähdytysverkosto. Lisäksi energiaremontissa uusittiin taloyhtiön sähköpääkeskus ja päivitettiin kiinteistön rakennusautomaatio.
Taloyhtiön tontti on kooltaan 800 neliötä, mutta se riitti hyvin energiakaivoille. Kaivoja porattiin kuusi, ja niiden yhteenlaskettu pituus on kaksi kilometriä. Kaivot tuottavat riittävästi lämpöä talon 1500 kerrosneliölle ja käyttövedelle.
Remontti puolittaa taloyhtiön lämmityskustannukset ja leikkaa noin 60 prosenttia lämmityksen hiilijalanjäljestä. Lisäksi asumismukavuus paranee, kun asuntoihin saadaan viilennys.
Leasegreen tekee Mannerheimintie 106 kerrostalokiinteistön energiaremontin muuttamalla kaukolämmön maalammöksi. Kuva: Vesa-Matti Väärä.
Matti Kupari esittelee Mannerheimintie 106 -kerrostalokiinteistön uudistunutta teknistä tilaa. Kuva: Vesa-Matti Väärä.
