Bioenergian lisääminen ja lämmitystapamuutokset luovat uusia työpaikkoja
Noin puolet kotitalouksien energiankulutuksesta tulee lämmityksestä. Siksi lämmitysjärjestelmien valinnoilla on iso merkitys. Lämmitystapamuutokset tulevat lisäämään työllisyyttä sekä valmistus- että asennuspuolella.
Yli kaksi kolmasosaa Suomessa käytetystä energiasta tuodaan ulkomailta, vaikka kotimaista lähienergiaa on tarjolla. Siksi hallitus on nostanut energiaremontin yhdeksi kärkihankkeekseen.
Energiaomavaraisuus halutaan nostaa 2020-luvulla yli 55 prosenttiin, uusiutuvan energian osuus kasvattaa yli 50 prosenttiin ja tuontiöljyn käyttö puolittaa. Muutokseen pyritään erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän, uusiutuvan tarjonnan lisäämisellä.
Klapien polttaminen takassa on kotitalouksille tutuin bioenergian muoto. Puun pienpoltto on jo nyt merkittävä energiamuoto asuntojen lämmityksessä, mutta kasvunvaraa löytyy vielä runsaasti. Bioenergian lisäämisellä haetaan työllisyyden kasvua, energiarakenteen suurempaa kotimaisuusastetta ja ilmastotavoitteiden täyttymistä.
”Suomessa on noin 2,2 miljoonaa tulisijaa, joita käytetään kotien lämmitykseen. Pientalojen lämmitysenergiasta polttopuun osuus on tällä hetkellä 40 prosentin luokkaa. Polttopuulla tuotetaan noin 15 terawattituntia energiaa vuodessa, mikä vastaa Olkiluodon kahden reaktorin vuosituotantoa. Oikeaoppinen puun polttaminen on uusiutuvaa ja puhdasta lähienergiaa, eikä se lisää kasvihuonepäästöjä, toteaa Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen.
Lähienergialla tarkoitetaan paikallisesti eli lähellä kulutusta tuotettua uusiutuvaa energiaa. Lähienergiaksi laskettavia energiamuotoja ovat puu eli klapit ja pelletit, maa-, ilma- ja vesilämpöpumput, tuulivoima, biokaasu, aurinkoenergia ja pienvesivoima. Uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaiskulutuksesta oli Tilastokeskuksen mukaan 31 prosenttia vuonna 2013.
Puupohjainen lähienergia on suuruudeltaan selvästi tärkein lähienergian muoto Suomessa (15 terawattituntia). Toiseksi tärkein energianlähde ovat lämpöpumput (5 terawattituntia), sen jälkeen tulevat tuulivoima (2 terawattituntia) ja biokaasu (1 terawattitunti). Aurinkoenergian osalta tilastotietoa ei ole saatavilla.
”Fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi tarvitaan kaikkia uusiutuvan energian muotoja, koska urakka on niin suuri. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää merkittäviä muutoksia tähän suuntaan ja nopeasti. Bioenergiaan panostamisen etuna on, että se korvaa ulkomailta tuotua energiaa, parantaa maksutasettamme ja luo työpaikkoja, kommentoi Lähienergialiiton hallituksen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston professori Raimo Lovio.
Hallituksen Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeessa linjataan, että kivihiilen ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä halutaan eroon sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Suomessa on yhä noin 200.000 öljylämmitteistä pientaloa. Tähän asti dieseliä on voinut hankkia lämmitykseen alennetulla hinnalla, mutta tähän on tulossa muutos energiaremontin myötä.
Puulämmityksellä voisi kattaa puolet pientalon lämmöntarpeesta
Uusia omakotitaloja tullaan tänä vuonna rakentamaan noin 6000 kappaletta. Suurin osa omakotitalojen rakentajista haluaa kotiinsa takan, monilla takkoja on talossa useampia.
Varaavat takat ja takkauunit ovat suomalaisten mieleen. Uusimman RTS-rakennustutkimuksen mukaan sellaisen valitsee noin 59 prosenttia vastaajista. Loput valitsevat esimerkiksi takka-leivinuuniyhdistelmän, avotakan, leivinuunin tai kamiinan. Pää- tai täydentävänä lämmitysjärjestelmänä takkaa aikoo käyttää 53 prosenttia vastaajista.
”Puuta sähkön rinnalla käyttävät taloudet säästävät keskimäärin 15 prosenttia eli 1700 kilowattituntia sähköä per lämmityskausi. Varaavalla takalla voisi kuitenkin tuottaa tutkitusti jopa puolet pientalon lämmöstä, ilman että sisäilma lämpenee liikaa. Lämmitykseen tarvittava puumäärä riippuu muun muassa rakennuksen energiatehokkuudesta ja tulisijan polttotekniikan tasosta, Vauhkonen sanoo.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttaman Lämpö ja tulisija -tutkimuksen mukaan passiivitalossa varaavalla tulisijalla voi tuottaa 50 prosenttia rakennuksen lämmöntarpeesta niin, että polttopuuta kuluu 2,3 pinokuutiometriä vuodessa. Vanhassa peruskorjaamattomassa rakennuksessa varaavalla takalla voi tuottaa 57 prosenttia tarvitusta lämpöenergiasta, jolloin polttopuuta kuluu 14,1 pinokuutiometriä/vuosi.
Puun polttaminen on ekoteko
Takat ovat hiilidioksidipäästöiltään neutraali vaihtoehto lämmöntuotannossa. Palaessaan puu luovuttaa saman hiilidioksidimäärän, jonka se on kasvun aikana sitonut itseensä. Sama määrä hiilidioksidia vapautuisi myös lahoamisen yhteydessä.
Pienhiukkaspäästöjä voi vähentää merkittävästi polttamalla vain puhdasta, kuivaa puuta. Päästöihin voi vaikuttaa myös vaihtamalla vanhan takan vähäpäästöiseen ja vähän puuta tarvitsevaan uuteen tulisijaan. Samalla lähiseudun ilmanlaatu paranee.
Kriteerit uusille tulisijoille ovat pian tiukentumassa EU-lainsäädännön myötä. Suomalaisista tulisijavalmistajista erityisesti vientitoimintaa harjoittavat yritykset ovat jo pitkään varautuneet tulossa oleviin kovempiin päästörajoituksiin. Tulikiven takkojen alhaiset pöly- ja hiilimonoksidipäästöt alittavat jo nyt maailman tiukimmat, Saksan BImSchV:ssa asetetut päästönormit.
”Nykyaikaisissa takoissa puu palaa puhtaasti. Polttoaine on kotimaista ja usein paikallista. Yli puolet puulämmittäjistä saa puunsa omalta pihalta tai mökiltä, sukulaisilta tai muuten maksutta, Vauhkonen kertoo.
”Suomalaisilla on pitkä käytännön kokemus puupohjaisen bioenergian käytöstä. Siksi sitä on helppo lisätä. Puulämmityksellä on helppo korvata fossiilista energiaa erityisesti kylminä pakkaskuukausina, jolloin energiankulutus kasvaa, mikä tekee siitä hyvän ratkaisun ilmastonmuutoksen kannalta. Puuenergian käytön lisäämisessä tärkeimmät keinot ovat tehokkaat ja vähäpäästöiset varaavat takkauunit ja pellettikattilat”, Lovio lisää.
