Asumismenot nousevat edelleen

Asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista, kertoo Pellervon taloustutkimuksen selvitys.

Asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista, kertoo Pellervon taloustutkimuksen selvitys.

Asumismenot kasvavat vuosittain 2,5 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia. Myös sote-uudistus vaikuttaa asumismenoihin.

Eniten asumismenot lisääntyvät kerrostaloissa omistusasunnoissa, joissa menoja kasvattavat hoitokulut ja korjauskustannukset. Omakotitalossa asuvien tiliä rasittavat sähkön ja öljyn nousevat hinnat.

Omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maassa. Asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla keskimäärin 2,9 prosenttia, omakotitalossa asuvilla 2,1 prosenttia vuodessa ja kerrostalossa vuokralla asuvilla 2,5.

Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Kun tänä vuonna suomalaisen tuloista menee asumiseen keskimäärin 27 prosenttia, vie yksiö Helsingissä keskituloisen palkasta jo 37 prosenttia.

Asumiskustannukset uhkaavat jo työllisyyttä ja kilpailukykyä

Asunnonomistajia edustavan Kiinteistöliiton mielestä asumismenojen kasvua on tärkeää hillitä, sillä isot asumiskustannukset voivat muodostua esteeksi esimerkiksi työpaikan perässä muuttamiselle. Samalla asumiskustannukset aiheuttavat painetta palkkoihin ja kilpailukyvyn säilyttämiselle.

”Kiinteistöverojen ja kunnallisten tariffien korotukset heikentävät kuluttajien ostovoimaa ja ovat näin pois muusta kulutuksesta”, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Pientaloasukkaita edustavan Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että on tärkeämpää kriittisesti tarkastella ja leikata kunnallisia ja yhteiskunnallisia menoja kuin jatkuvasti paikata kunta- ja valtiontaloutta kasvattamalla asumismenoja.

”Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes kaksi miljardia euroa”, Savolainen huomauttaa.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä. Jaettu huoli on, että sote- ja maakuntauudistus voisi monilla paikkakunnilla aiheuttaa painetta nostaa kiinteistöveroa edelleen, kuten PTT ennustaa mallissaan. Kiinteistöveron tuotto on kasvanut yli 60 prosenttia 2010-luvulla.

Nykyisen hallituksen ohjelmassa kiinteistöveroa piti korottaa 100 miljoonaa euroa, mutta nyt korotuksessa ollaan päätymässä jo 175 miljoonan euron tasolle. Lisäksi valtionhallinnon sisäinen kehityshanke on myllertämässä kiinteistöveron vuodesta 2020 alkaen.

Asumismenot 2017 -selvityksen rahoittavat Suomen Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto. Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa www.kiinteistoliitto.fi, www.omakotiliitto.fi ja www.ptt.fi


Energian hinnan nousu lisää asumiskustannuksia

▪ Sähkön hintakehitys vuonna 2016 oli maltillista huolimatta siirtohintojen ja verojen noususta.
▪ Öljyn hinnan lasku vuosina 2013–2016 pienensi asumiskustannuksia öljylämmitteisissä taloissa.
▪ Energian hinnat alkoivat nousta vuoden 2016 lopulla ja jatkavat nousuaan vuonna 2017. Sekä sähköenergian hinta että siirtohinnat nousevat.
▪ Kaukolämmön hintojen nousu nopeutuu eräissä kaupungeissa, ja öljylämmitteisten talojen kustannuksia nostaa öljyn hinnan nousu vuonna 2017.

Lue lisää

Katso kaikki