Asumismenojen kasvu jatkuu vuosina 2019-2021

Suomalaisten asumismenojen kasvu jatkuu myös tulevina vuosina, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vuotuinen asumismenoselvitys. Menojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5 – 2,5 prosenttia.

Asumismenoselvityksessä tutkitaan suomalaisten asumiseen käyttämän rahan määrää ja sen suhdetta nettotuloihin. Mukana on useita erilaisia esimerkkikotitalouksia ja 21 kaupunkia.

”Asumismenojen kasvu on hitaampaa kuin edellisvuosina. Syynä ovat heikentyvä talouskehitys ja maailmantalouden epävarmuus, joiden seurauksena korkotaso pysyy matalana myös tulevina vuosina”, kertoo PTT:n asumiseen erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen.

Menojen kasvun hidastuessa asumiseen kuluva osuus kotitalouksien tuloista joko laskee hieman tai pysyy jotakuinkin ennallaan. Osuus kuitenkin vaihtelee merkittävästi kotitalouden tyypin ja asuintavan mukaan.

Esimerkiksi kerrostalossa vuokralla asuvan tyypillisen lapsiperheen tuloista asuminen vie vajaat 21 prosenttia, kun omakotitalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella osuus voi olla yli 42 prosenttia. Ansiotulojen ja eläkkeiden korotukset hillitsevät asumismeno-osuuden kasvua ennustejaksolla.

Kaukolämmön hinnannousu ja sähkön siirtohinnat huolestuttavat

Energiamarkkinoiden toiminta ja kustannusten nousupaineet huolettavat kiinteistönomistajia monissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämmön hinta on noussut taloyhtiöille kolmessa vuodessa 30 prosenttia, ja uuden hallitusohjelman mukana on tulossa runsaasti lisäpainetta lämmön ostajille.

”Taloyhtiöitä ajetaan nyt käytännössä kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi. Samaan aikaan sähkömarkkinoilla ostajien asema on muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi, ja maassamme on pitkällä aikavälillä kysymysmerkkejä sähkön tarjonnan riittävyydestä”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Vaikka lainakorot pysynevät edullisina, kasvukeskuksissa asuntojen kysynnän kasvu luo painetta asuntojen hintojen nousulle.

”Jos taloustilanne pysyy edes kohtalaisena, asumismenojen nousu jatkuu voimakkaana. Lisäksi hallitus on ohjelmassaan kehitellyt uusia kustannuksia asumiseen ja kiinteistöalalle. Sen vuoksi asumismenojen kasvulle on löydettävä myös jarruja, jotka eivät välttämättä löydy pelkästään tukien tai sääntelyn lisäämisestä”, Kiinteistöliiton Jukka Kero toteaa.

Omakotiliiton toiminnanjohtajan Kaija Savolaisen mukaan moni hallitusohjelman kirjaus tuo lisäkustannuksia.

”Erityisesti kasvukeskuksissa kiinteistöverotus kasvaa, jos maan verotusarvoa nostetaan. Asuntolainan korkojen verovähennys poistetaan hallituskauden aikana, ja kotitalousvähennyksen enimmäiskorvauksen määrää sekä korvausprosenttia alennetaan. Asumismenot, veronkorotukset ja edellytettävät lämmitystapamuutokset sekä verovähennysten leikkaukset pahentavat kotitalouksien ahdinkoa”, Savolainen painottaa.

Kestävän kehityksen verouudistus nostaa lämmityskustannuksia

Rinteen hallitusohjelman mukaan energiaverotusta uudistetaan alentamalla yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea ja korottamalla lämmityspolttoaineiden verotasoa. Verotulot kasvavat sitä kautta 100 miljoonaa euroa vaalikauden aikana.

Hallituksen on määrä tuoda myös kevään 2020 kehysriiheen ns. kestävän verotuksen tiekartan ensimmäinen versio. Toimenpiteet tarkoittavat sitä, että lämmityskustannusten nousu jatkuu verrattain ripeästi.

”Ilmastonmuutos on vakava haaste, ja asumisen kautta voimme vaikuttaa merkittävästi hiilijalanjälkeen. Kuitenkin lämmitysenergiaverojen korotus, joka on öljylämmittäjän osalta kymmeniä euroja, lisää asumiskustannuksia ja tarvetta asumistuille”, Savolainen toteaa.

Savolaisen mukaan öljylämmityksestä luopuminen ja lämmitystapamuutokset edellyttävät eduskunnalta kohdennettuja ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä: energia-avustuksen lämmitystavan täydennykseen ja remontointiin, korotetun ja laajennetun kotitalousvähennyksen sekä taloudellista tukea heikoimmassa asemassa oleville kompensoimaan veronkorotusta.

Asumismenot-selvitys on toteutettu vuodesta 2011 lähtien. Laskelmissa asumismenoihin on otettu mukaan kaikki sellaiset menot, jotka ovat pois muusta kuukausittaisesta kulutuksesta ja säästämisestä. Tämän vuoksi mukana ovat myös lainojen lyhennykset, jotka kerryttävät velallisen varallisuutta.