Antti Ratia laittoi opiskeluhousut jalkaan

Vankilan saneeraus. Siinä Antti Ratian putkiasentajauran vaikein kohde – ja ainoat työaamut, jolloin on ärsyttänyt lähteä töihin: Vanhassa kivilouhoksessa leikattiin, sahattiin ja piikattiin seiniä. Pölyä ja kuraa riitti, eikä haitta-aineilta säästytty.

– Siellä oli kreosoottia, jota ei mielestäni purettu niin kuin ne pitäisi purkaa, Ratia muistelee.

Ratia on haitta-aineiden purkamisesta työmaalla tarkka. Niin tarkka, että jotkut kutsuvat häntä Asbesti-Antiksi.

– Olen nuoresta asti pitänyt kiinni siitä, että asbesti puretaan kunnolla. Ei Siwan muovikassin kanssa puukolla.

Koulutuksen ja kokemuksen taso ylemmäs

Ratian 27 vuotta kestänyt putkiasentajan ura Suomen Talotekniikassa on kulunut urakkapuolella. Pääsääntöisesti uudiskohteissa: esimerkiksi kauppakeskusten, sairaaloiden ja uimahallien työmailla.

– Hetken aikaa olin aluksi huoltohommissa. Sitten totesin, että minä ja kakka pysytään eri paikoissa, hän hymyilee.

Työmailla Ratia on kohdannut harmia ja ”turhaa nipotusta” valvonta- ja asennuspuolen liian alhaisen koulutus- ja kokemustason vuoksi. Hän peräänkuuluttaa valvojille parempaa ymmärrystä ja asentajapuolelle parempaa koulutusta. Suoraan koulusta tulevilla ei ole hänen mukaansa aina edes taitoa tehdä työmaan töitä oikeilla menetelmillä.

– Työn jälki kärsii, jos koulussa ei opi vaikka käyttämään mittaa. Tai katsomaan, minkä näköistä jälkeä pystyt käsistäsi jättämään. Pitäisi olla ymmärrys siitä, että tehdään ihmisille asioita, jotka ovat paljon näkyvissä. Että silmä ja käsi tekisivät samaa työtä.

Putkiasentajauransa aikana Ratia on halunnut palkata töihin vain yhden hänellä työharjoittelussa olleen opiskelijan. Hän ottaa harjoittelijoita silti mielellään. Urakkahommissa hyvistä työharjoittelijoista on hyötyä, ja opiskelija saa kokemusta. Opiskelijoiden motivaatiosta hän on kuitenkin huolissaan.

– Kun olen sanonut, että täällä tehdään töitä eikä kaivella puhelinta taskusta, jotkut ovat kokeneet sen liian kovasti sanotuksi. Eivät ole halunneet enää tulla. Mutta sanon sen suoraan, koska siellä ollaan töissä.

Insinöörin matematiikkaa

Viitisen vuotta sitten Ratia sai puhelun Xamkin koulutusvastaavalta, Mika Kuuselalta. Kuusela houkutteli Ratiaa talotekniikan insinööriopintoihin.

– Mika sanoi, että opiskeluhousut jalkaan ja päiväopiskelijaksi. Olin ostanut juuri uuden Bemarin, eikä ollut varaa lähteä opiskelemaan. Mutta kun Xamkissa alkoivat monimuoto-opinnot, tiesin heti, että tuonne lähden.

Vuodenvaihteeseen asti Ratia opiskeli työn ohella, nyt hän on opintovapaalla. Putkiasentajataustasta on ollut hyötyä opinnoissa: osassa ammattiaineita hän voi peilata opittavaa työmaailmaan.

– Pystyn kuvittelemaan putket, vaikka niitä ei ole vielä tehty. Siihen nuoret suunnittelijat eivät niin pysty. Minulla on myös käsitys siitä, mikä vaatii mitäkin tilaa, ja mistä pitäisi viedä.

Toisaalta opiskelu aikuisiällä on tuonut haasteensa.

– Voit kuvitella, miten lähtee menemään insinöörin matematiikka, kun ei ole opiskellut kolmeenkymmeneen vuoteen. Välillä on pitänyt vetää kivirekeä perässä, että on saanut insinööriopintoja läpi. Mutta nyt tiedän, että kaikesta selviää.

Kiinnostava ydinvoima

Ratia opiskelee parhaillaan vaihdossa Etelä-Korean Soulissa, neljä kuukautta Chung-Angin yliopistossa. Opintoihin on kuulunut korean alkeita ja johdatusta ydinvoimaan. Ratia olisi halunnut myös energiaa ja ympäristöä käsittelevälle opintojaksolle, mutta siellä opetus ei onnistunut englanniksi.

Ydinvoiman opiskelu kiinnostaisi Ratiaa enemmänkin, vaikka ennen vaihto-opintoja hänellä ei ollut siitä ”minkäänlaista käsitystä”.

– Ennen en ollut ydinvoiman kannalla. Mutta nyt kun sitä on katsonut, niin ymmärtäähän sen, että turvallinen se on. Suomeenkin se on nyt tulossa, ja jossain vaiheessa ruvetaan tekemään pienydinvoimaloita, hän sanoo.

Talotekniikkaa Chung-Angissa ei opeteta, mutta Ratia on kysellyt paikan päällä, millainen talotekniikka-ala Soulissa on. Häntä voisi nimittäin kiinnostaa työllistyä Souliin. Sen verran mukavia korealaiset ovat. Talotekniset asiat ratkaistaan Koreassa hieman eri tavalla kuin Suomessa, on Ratia huomannut. Ratian asuinhuoneessa on esimerkiksi lattialämmitys, mutta kylpyhuoneessa ei.

– Katossa on tuuletin, joka ottaa kosteutta pois.

Totista hommaa

Opiskelu Koreassa on Ratian mukaan ”totista hommaa”. Illanvietoista kaikille on sama kotiintuloaika, kello yksi – myös 47-vuotiaalle Ratialle.

– Jos kävelee vaikka kahdentoista aikaan koulun kirjaston ohi, korealaiset saattavat paukuttaa tehtäviään siellä pitkin yötä. He ottavat opiskelun tosissaan, työpaikoista on täällä hirveä kilpailu, hän kertoo.

Tosissaan on ottanut opinnot myös Ratia – ehkä liiankin.

– Aluksi olin itselleni liian ankara. Kaikesta piti saada nelonen tai vitonen. Lapsetkin sanoivat kotona, että voisitko iskä välillä vähän rauhoittua.

Nyt Ratia osaa ottaa jo rennommin. Perhe on tukenut opiskeluja ja kävi tervehtimässä häntä myös Soulissa. Pian lapset saavat iskän kotiin.

– Sen jälkeen on tarkoitus valmistua ja jatkaa töihin.

>>FAKTABOKSI<<

Työn alla
Talotekniikan insinööriopinnot Xamkissa. Vaihtojakso Chung-Angin yliopistossa 21.6. asti.

Parasta työssä
”Putkiasentaminen on fyysistä työtä, jossa pysyy hyvässä kunnossa, vaikka kulumia tuleekin. Ihmisten kanssa oleminen.”

Vapaa-ajalla

Saunominen ja grillailu omassa talossa puolison ja lasten kanssa.