Älyvalmiusindikaattorin testaus alkaa – ”SRI:n tavoitteena on nimenomaan rakennusten kulutusjoustavuuden lisääminen”

Suomessa alkaa rakennusten älyvalmiusindikaattorin virallinen testausvaihe. Testaajiksi haetaan talotekniikan asiantuntijoita. Testausvaiheen aikana he arvioivat yli sadan erilaisen rakennuksen talotekniikan.

SRI (Smart Readiness Indicator) eli älyvalmiusindikaattori on rakennusten älyvalmiuksia arvioiva menetelmä. Siitä on säädetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD), jonka juuret juontavat vuoteen 2002. 

− Kun SRI ilmestyi EPBD:hen ensimmäisen kerran mainintana vuonna 2018, monet ihmettelivät, että mikä se on. Ajan myötä SRI:lle kehitettiin laskentamenetelmä. Uudessa EPBD-luonnoksessa SRI on jo samoissa lauseissa kuin rakennusten energiatodistus. SRI on joka tapauksessa tulossa käyttöön − kuinka nopeasti ja millä tasolla, sitä emme vielä tiedä, sanoo Motivan johtava asiantuntija ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Jaakko Ketomäki. 

EPBD:n parikymmenvuotisen historian aikana direktiiviä on kehitetty ja päivitetty. Nyt se aiotaan laatia kokonaan uudestaan. Uutta direktiiviä alettiin kehittää joulukuussa 2021.

Voimassa olevassa EPBD:ssä älyvalmiusindikaattori on säädetty unionin yhteiseksi, mutta vapaaehtoiseksi järjestelmäksi. Direktiivin täytäntöönpanoasetuksessa (2020/2156) määritellään kansallisen tason ei-sitovasta testausvaiheesta.  

Joulukuussa 2021 komission uudessa direktiiviehdotuksessa älyvalmiusindikaattoria ehdotettiin pakolliseksi isoissa ei-asuinrakennuksissa. Ehdotusta kuitenkin työstettiin Eurooppa-neuvostossa.

− Neuvosto päätyi 25.10.2022 yleisnäkemyksessään siihen, että ensin kootaan jäsenmaiden kokemukset SRI:n testauksesta ja vasta sen jälkeen laaditun arvion mukaan komissio päättää vuoden 2026 loppuun mennessä SRI:n soveltamisesta isoihin ei-asuinrakennuksiin. Testausvaiheen merkitys nousi nyt siis aivan uudelle tasolle, koska nyt siitä saatujen kokemusten pohjalta tehdään päätöksiä lainsäädännön jatkosta, sanoo rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä.

Monipuolisia arviointikohteita

Älyvalmiusindikaattoria aletaan nyt testata Suomessa. Motiva on ympäristöministeriön toimeksiannosta rekrytoinut noin 70 ulkopuolista arvioitsijaa arviointityöhön. Rekrytoitavat ovat talotekniikan asiantuntijoita, joilla voi olla monenlaisia eri taustoja: energiatodistusten laatijoita, energiakatselmoijia, konsultteja, talotekniikan suunnittelijoita tai ihmisiä yliopisto- ja korkeakoulumaailmasta, kertoo Ketomäki.

Koulutustilaisuus arvioitsijoille järjestetään maaliskuussa 2023. Sen jälkeen kukin arvioitsija arvioi kohteita itsenäisesti ja palautetilaisuudessa käydään läpi, kuinka arviot sujuivat. 

Tavoitteena on arvioida 100–150 erityyppistä rakennusta aina pienistä asuinrakennuksista suuriin toimisto- ja koulurakennuksiin ja liikekiinteistöihin. Ajatuksena on tehdä arvioita sekä olemassa oleville, korjattaville että suunnitteilla oleville kohteille.

− Olemassa olevan rakennuksen tapauksessa tehdään kohdekäynti. Paikan päällä pitäisi olla rakennuksen talotekniikan tunteva henkilö. Suunnitteluvaiheessa arviointi tehdään suunnitelmien perusteella. Arvioinnissa ei tehdä laskelmia vaan selvitetään rakennuksen talotekniikan taso. Varsinaisen laskennan hoitaa laskentatyökalu.

Suunnitteilla olevissa ja korjattavissa kohteissa SRI on hyvä ohjaava työkalu, Ketomäki sanoo.

− Suunnitteluvaiheessa SRI:n avulla pääsee pohtimaan, mitä uusia asioita kannattaa suunnittelussa huomioida ja miten suunniteltu talotekniikka täyttää arviointilomakkeen kohdat. Toivottavasti löydämme testaukseen myös korjattavia kohteita niin, että saisimme tehtyä arvioita ennen ja jälkeen korjauksen.

Tavoitteena on, että testausvaiheen arvioinnit olisivat valmiit kesän 2023 jälkeen. Kokemukset kootaan yhteen, ja keväällä 2024 tulokset raportoidaan EU:lle ja Suomeen.

Tavoitteena kulutusjousto

Rakennusten älyvalmiusindikaattori SRI on menetelmä rakennuksien älyvalmiuden arviointia varten. Arvion kohteena ovat ennen kaikkea rakennuksen talotekniset järjestelmät.

− SRI arvioi rakennuksen ”konepellin alla olevaa” älykkyyttä, joka ei välttämättä näy käyttäjälle. Arvioinnin kohteina ovat esimerkiksi rakennuksen LVI-tekniikka, sähköistys sekä talotekniikan ja energiankäytön yhteistoiminta, sanoo Ketomäki.

SRI-laskentamenetelmässä painotetaan rakennuksen älyvalmiuksia kolmella osa-alueella, jotka ovat käyttäjä, energia ja ylläpito sekä kulutusjousto. Toisin sanoen arvioidaan siis rakennuksen valmiutta mukautua käyttäjän tarpeisiin, rakennuksen ylläpidon helppoutta ja järjestelmien energiatehokkuutta sekä rakennuksen kykyä sopeutua energian tuotannon vaihteluihin. 

− SRI:n tavoitteena on nimenomaan rakennusten kulutusjoustavuuden lisääminen – se, että meillä olisi työkalu, jolla energian tuotanto ja kulutus eli rakennukset saadaan juttelemaan keskenään. Totta kai SRI huomioi myös energian ja käyttäjät eli sen, että rakennusten olosuhteet ovat mukavat. Mutta ne osa-alueet ovat mielestäni mukana siksi, ettei koko rakennusta uhrattaisi kulutusjouston alttarille vain siksi, että saataisiin korkeat SRI-pisteet. 

SRI-laskennassa arvioidaan yhdeksää eri aihealuetta eli talotekniikan osa-aluetta, esimerkiksi valaistusta, ilmanvaihtoa ja lämmitystä, suhteessa seitsemään painoarvoltaan erilaiseen vaikutusalueeseen, kuten energiansäästöön, mukavuuteen sekä energian joustavuuteen ja varastointiin. 

Käytännössä rakennuksen talotekniset järjestelmät paloitellaan luokittelussa 54 erilliseen palveluun eli tekniseen osa-alueeseen. Näitä palveluita SRI-arvioitsijat pääsevät arvioimaan. Esimerkkejä arviointikohteista eli palveluista ovat lämmityksen osalta vaikkapa lämmön luovutuksen ohjaus, lämpöenergian varastointi rakennuksen lämmitystä varten tai lämmöntuotannon ohjaus.

Luokittelun seurauksena tietyt rakennuksen ominaisuudet painottuvat arvioinnissa enemmän kuin toiset. Indikaattorin arvo vaihtelee 0 ja 100 prosentin välillä.

− Laskennasta on vaikea saada hyviä pisteitä, mikäli rakennuksessa ei ole potentiaalia kulutusjoustoon ja jos sillä ei ole energiavarastoja. Arvioinnin tulokseen vaikuttaa myös rakennuksen energiatehokkuus, kuten hyvä ja säädettävissä oleva lämmitys ja ilmanvaihto. Pisteitä nostaa yleensä myös, kun käyttäjä on huomioitu. Esimerkiksi niin, että ilmanvaihtoa voidaan säätää käyttäjän mukaan jollain tavalla, kuvailee Ketomäki.

Vaikka SRI:n laskennan periaate vaikuttaisikin paperilla monimutkaiselta, älyvalmiusindikaattorilla on Ketomäen mielestä hyvä tavoite: energiaverkon ja rakennuksen yhteistoiminta.

− Tällä pyritään ohjaamaan sitä, että rakennukset olisivat joustavia. Ja menetelmä tähän on talotekniikan purkaminen ”pikkurahoiksi”, joita sitten arvioidaan.

Kansallisia eroja

Laskentamenetelmässä direktiivi määrittelee yläkategoriat: vaikutusalueet ja aihealueet. Varsinaiseen älypalvelujen katalogiin eli 54 arvioitavaan tekniseen osa-alueeseen kukin jäsenvaltio voi vaikuttaa itse. Myös painotuksiin on mahdollisuus vaikuttaa kansallisesti. Toisin sanoen älyindikaattoriarviot eivät todennäköisesti tule olemaan keskenään vertailukelpoisia eri maissa. 

− Tämänhetkinen versio ei varmastikaan ole Suomeen ihan optimaalinen. Esimerkiksi kaukolämpö huomioidaan siinä niukasti, ja valaistuksen osalta vaihtoehdot loppuvat siihen, mistä älykäs valaistus vasta alkaa Suomessa, Ketomäki sanoo.

Yksi testausvaiheen tavoitteista onkin saada laajaa palautetta niin yksittäisistä arvioitavista palveluista kuin itse arviointiprosessin käytännön toteutuksesta. Suomessa mahdollisesti käyttöön otettavaa palvelukatalogia varten on tärkeää saada palautetta, missä ovat mahdolliset ongelmakohdat ja miten arviointia pitäisi muokata. 

− Palvelukatalogista pitää tulevaisuudessa tehdä sellainen, että se ohjaa suomalaista rakentamista siihen suuntaan kuin täällä halutaan sitä ohjattavan. Jos esimerkiksi uuden rakennuksen halutaan olevan SRI-arvoltaan 80 prosenttia, pitää menetelmässä totta kai laskea oikeita ja järkeviä asioita. Testaushankkeessa mukana oleminen on paras kanava vaikuttaa siihen.

Juttu on julkaistu alun perin Talotekniikka-lehdessä 9/2022. Juttua on päivitetty 1.3.2023.