Alalle ensimmäinen yhteinen talotekniikka-asennuksen strategia
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ovat työstäneet ensimmäisen Talotekniikka-asennuksen strategian.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ovat työstäneet ensimmäisen Talotekniikka-asennuksen strategian. Strategia esitellään LVI-Päivillä Tampereella 24.10. ja Sähköurakoitsijapäivillä 21.11. Hämeenlinnassa.
Teksti: Heikki Heikkonen
LVI-TU on tehnyt aiemmin jo kolme toimialastrategiaa, mutta tähän saakka koko talotekniikka-asennuksen toimialalta on puuttunut yhteinen visio ja yhteinen viesti. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä näkee tämän olevan yksi syy siihen, miksi talotekniikan arvostus ja rooli ovat vaatimattomampia kuin niiden merkitys rakentamisessa.
”Rakentamisen ja talotekniikan toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu merkittäviä muutoksia, jotka synnyttivät nyt luontaisen tarpeen arvioida ja linjata tulevaa toimintaa. Yhteinen strategia luo perustan nykyistä tiiviimmälle yhteistyölle ja sitä kautta talotekniikan painoarvon nostamiselle niin rakentamisen arvoketjussa kuin julkisessa keskustelussakin”, Syrjälä toteaa.
Aren toimitusjohtaja ja LVI-TU:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Pesu kertoo, että talotekniikka-asennuksen yhteinen strategia tulee siihen tarpeeseen, joka on syntynyt talotekniikan roolin ja merkityksen kasvussa.
”Digitalisaatio, EU-direktiivit ja hiilijalanjälkemme pienentäminen vaikuttavat kaikki alaamme. Me olemme siinä asemassa, että pystymme näihin vaikuttamaan. Kun jotain on tehtävä muun muassa energiatehokkuuden parantamiseksi, lankeaa tämä rooli luonnollisesti talotekniikalle.”
Pesu muistuttaa, että talotekniikalla on jo iso rooli rakentamisessa, ja korjausrakentamisessa se on vielä suurempi.
”Toimialoina LVI- ja sähköala ovat hyvin lähellä toisiaan. Sen vuoksi on myös elinkeinopoliittisesti tarkastellen syntynyt tarve tiiviimpään yhteistyöhön. Näin ollen olemme päätyneet alan yhteiseen strategiaan.”
Isona tekijänä tässä kuviossa on, että tänä päivänä talotekniikka-asennusyrityksiä on aiempaa selvästi enemmän. Ja kun aiemmin toimialat olivat myös elinkeinopolittiisesti hajallaan eri liitoissa, on viime vuosina yhteydenpito tiivistynyt ja yhteistyötä on tehty monella saralla.
”Me näimme molemmissa liitoissa – LVI-TU:ssa ja STUL:ssa – samaan aikaan tarpeen omien strategioidemme päivitykseen. Historiallinen hetki loi mahdollisuuden yhteistyöhön, sillä oli selkeä tarve tuoda talotekniikkaa voimakkaammin esille”, Pesu korostaa.
Talotekniikka: enemmän kuin rakentamista
Tehty strategiakartta kiteyttää talotekniikka-asennuksen pitkän aikavälin päämäärän ja tärkeimmät strategiset tavoitteet. Päämääränä on, että vuonna 2030 talotekniikka mielletään selkeästi enemmäksi kuin pelkäksi rakentamiseksi.
”Talotekniikan halutaan olevan rakentamisen arvostetuin ja vetovoimaisin toimiala. Se tunnustetaan terveellisen ja tuottavan sisäympäristön toteuttajaksi ja tiedetään kiinteistövarallisuutemme ympäristöystävälliseksi arvon turvaajaksi”, kiteyttää Syrjälä.
Strategiassa keskitytään Syrjälän mukaan elinkeinopoliittisiin asioihin. Työmarkkinakysymyksiä käsitellään sikäli kuin niillä on kytkentää elinkeinoasioihin. Strategian jatkotyöskentelyssä selvitetään myös taloteknisen elinkeinopolitiikan edunvalvonnan organisoitumisvaihtoehtoja.
”Päämääränä on tehdä strategia, joka ohjaa liittojen toimintaa ja palvelee jäsentemme liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä. Vuoden kestäneen prosessin konkreettisina tavoitteina pyrittiin ennustamaan, mihin talotekniikka on matkalla ja rakentamaan sitä varten yhteinen visio”, Syrjälä kertoo.
Syrjälä korostaa, että strategian luomisen päämäärä ei kuitenkaan ole itse strategia vaan toiminta.
”Yleispäteviä, kaikille toimivia ratkaisuja ei ole. Strategiakirjat ja toimialastrategiat antavat yleiset lähtökohdat varsinaiselle strategiatyölle, mutta soveltaminen on aina yrityskohtaista.”
Syrjälä painottaa, että strategiassa olennaista on toimeenpano, ja millä organisaatiolla se toteutetaan. Talotekniikka-alan järjestöillä on kullakin oma strategiansa. Tämä on johtanut pirstaleisuuteen ja siihen, että ala ei saa yhtenäistä viestiä julkisuuteen.
Kysymykseen siitä, olisiko uusi keskusliitto yksi mahdollinen ratkaisu tilanteeseen, vastaa Syrjälä: ”Hyvä, että meille tulee uudet miehet toteuttamaan strategiaa. Toivon, että lähivuosina sidosryhmät toteavat talotekniikkayritysten toimintamalleissa ja -tavoissa sellaisen selkeän ja myönteisen muutoksen, jolla talotekniikka nousee sille kuuluvaan arvoonsa.”