Akustiikkapalveluja teollisuuden meluntorjuntaan
Esa Nousiainen: "Teollisuuden meluntorjunnan menetelmät ja osaaminen on kehittynyt viime vuosina niin, että myös pk-yritykset voivat hyötyä niistä tuotekehityksessään."

”Teollisuuden meluntorjunnan menetelmät ja osaaminen on kehittynyt viime vuosina niin, että myös pk-yritykset voivat hyötyä niistä tuotekehityksessään”, sanoo Wärtsilästä A-Insinööreihin siirtynyt teollisuusakustiikan erikoisasiantuntija Esa Nousiainen.
Fyysikko Esa Nousiainen on nimitetty A-Insinöörien akustiikkasuunnitteluyksikköön teollisuusakustiikan erikoisasiantuntijaksi. Nousiainen ryhtyy kehittämään A-Insinööreissä muun muassa teknologiateollisuuden tuotekehityshankkeisiin, teollisuus- ja voimalaitosten meluselvityksiin sekä teollisuuden kuulonsuojeluun liittyviä palveluja.
– Meluntorjunta on tärkeä työturvallisuuteen sekä tuotannolliseen tehokkuuteen vaikuttava tekijä, ja tämä ymmärretään suomalaisessa teollisuudessa hyvin. Ääni kertoo paljon koneen kunnosta ja tuotantoprosessin toiminnasta. Viime vuosina on alettu kiinnittää huomioita myös siihen, miten koneiden äänet olisivat miellyttävimpiä henkilöstölle ja hyväksyttävämpiä naapuristossa. Tähän puoleen on olemassa vähemmän valmiita normeja, Nousiainen sanoo.
Työterveyslaitoksen seurannan mukaan Suomessa todetaan edelleen noin kolmesataa meluvammaa vuosittain. Näitä ongelmia voidaan akustiikkasuunnittelun keinoin vähentää.
Meluvaatimukset moninaisia – tekninen laskenta avuksi tuotekehitykseen
A-Insinööreihin Nousiainen siirtyy Wärtsilästä, jossa hän vastasi kehityspäällikkönä voimalaitosten melunhallinnasta ja akustisesta tuotekehityksestä. Sitä ennen Nousiainen on ollut VTT:n asiantuntijana kehittämässä muun muassa liikkuvia työkoneita.
– Ulkona käytettävät koneet ovat hyvä esimerkki vaatimusten moninaisuudesta: ympäristömelua säädellään, työturvallisuusnormit ovat laitekohtaisia, ohjaamossa ilmanvaihdon pitää toimia, mutta kuskin pitäisi pystyä kuuntelemaan radiota, ja tärinäkin pitää hallita, ettei ihminen kulu loppuun.
Tänä päivänä äänenhallinnan simulointi, tekninen laskenta ja mittausmenetelmät ovat kehittyneet niin tehokkaiksi ja sujuviksi, että suuryritysten rinnalla pk-yrityksetkin voivat hyödyntää niitä tuotekehityksessään.
– Suomessa olisi edelleen tilaa lisätä konseptitason suunnittelua eli ajatella asioita pitemmälle ennen kuin edetään yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Pelkän desibelien vähentämisen sijasta teknistä laskentaa voisi hyödyntää tehokkaasti koko suunnitteluprosessissa. Tämä on nykymenetelmillä mahdollista tehdä ketterästi ja silti hienosti.