Aurinkosähköjärjestelmät vaativat kaikkien katolla toimivien huomiota

Katoille asennetut aurinkosähköjärjestelmät näkyvät myös muiden alojen toimijoiden arjessa niiden yleistyessä niin pientalojen kuin suurempienkin kiinteistöjen katoilla ja läheisyydessä.

Aurinkopaneelien sijoittelussa onkin otettava huomioon kiinteistön normaalit ylläpitotehtävät, kuten esimerkiksi erilaiset ilmanvaihdon, savuhormien, tietoliikennejärjestelmien tai muun katolla olevan tekniikan huollot. Näitä tehtäviä voidaan joutua tekemään myös hyvin vaihtelevissa olosuhteissa, jolloin paneelit voivat vaikeuttaa huoltojen tekemistä.

Lumiesteet huomioitava paneelien sijoittelussa

Paneelien sijoittelussa jäävät myös lumiesteet usein huomiotta. Paneelit on sijoitettu pahimmillaan niin, että niiden päältä valuvalla lumella on suora reitti lumiesteiden yli. Lumiesteiden ja paneelien väliin pitäisi jättää riittävä vähintään 1,5–2 metrin väli, johon valuva lumi kinostuisi. Vaikka paneelit ovat liukkaat ja edesauttavat lumen valumista alas, paneelien väliin jää yleensä pieniä rakoja, jotka jarruttavat lumen kulkua.

Useat huoltoja tekevät toimijat ovat keskusteluissa esittäneet huolensa paneelien turvallisuudesta ja toisaalta myös paneelien ehjänä säilymisestä esimerkiksi silloin, jos ne jäävät huomaamatta lumen alla ollessaan tai tapahtuu jotakin muuta odottamatonta ylläpitotehtävien aikana.

Merkinnät ja ohjeistukset kuntoon

Ensi sijassa sähkölaitteiston haltija on vastuussa kiinteistönsä teknisistä järjestelmistä ja turvallisesta työskentelystä kiinteistöllä. Kiinteistön omistajan pitää aina ohjeistaa kaikkia mahdollisia toimijoita kiinteistönsä tekniikkaan liittyen. Tällainen velvollisuus saattaa jäädä pientalon omistajalta huomioimatta ja kertomatta aurinkopaneeleista esimerkiksi nuohoojalle. Tässä voisi olla aurinkosähköjärjestelmien merkinnöille yksi suositeltava lisäpaikka: kaikille katolle johtaville reiteille voisi laittaa merkinnän, että katolla on aurinkosähköjärjestelmän paneelit. Parasta olisi, jos paneeleista, niiden johdoista ja muista laitteista voisi antaa eri toimijoille vielä asemointipiirustuksen ennen katolle menoa.

Paneelien ja aurinkosähköjärjestelmän turvallisuudesta voi todeta, että oikein ja ammattilaisen toimesta tehtynä ne ovat hyvinkin turvallisia. Myrskyjen ja talven jälkeen suositellaan kuitenkin aina vähintäänkin aistinvaraisesti – ilman mittalaitteita – tarkastamaan paneelistot. Tällöin tarkastetaan, ettei mistään nouse palamisen käryä ja paneelit ja johdot ovat asiallisesti paikallaan. Jos jotain on pielessä, se on yleensä melko helposti havaittavissa eli on hyvä pitää aistit valppaina paneelien läheisyydessä ja välttää lähestymästä, jos palaneen käryä tai poikkeuksellista särinää on aistittavissa.

Lehdet ja muut roskat pois katolta

Myös puiden lehtiä ja muita roskia on tarpeen siivota katolta pois paneeliston tarkastusten yhteydessä, ettei pahimmillaan johonkin nurkkaan kerääntynyt lehtikasa aiheuta liian suurta paikallista lämpenemistä johdoissa tai muissa laitteissa.

Jos mahdollista, aurinkosähköjärjestelmän keskuslaitteen eli kansanomaisemmin invertterin voisi vilkaista myös jo ennen katolle menoa sen tarkistamiseksi, ettei se hälytä mitään virhettä. On kuitenkin muistettava, että paneelit tuottavat sähköä keinovalossakin, vaikka invertteri olisikin vikatilassa. Lisäksi on hyvä huomata, että invertterin hälytysten tulkinta on toisinaan ongelmallista, koska lumen alla heikosti valoa saavat paneelistot voivat aiheuttaa ”suuren hälyn” invertterillä.

Vaikka jotakin olisikin pielessä järjestelmässä, on erittäin epätodennäköistä, että ihminen saisi sähköiskua paneelien takia. Ihmisen pitäisi päätyä paneeliketjun molempien plus- ja miinus-johtojen kanssa kosketuksiin. Yleensä nämä johdot kulkevat hyvin tiiviisti vierekkäin, jolloin ne oikosulkeutuvat tehokkaasti ja vähentävät sähköiskun riskiä ympäristöönsä, jos johonkin johtoon vikaa tulisi. Paneeleihin uskaltaa siis koskea, jos ei suurempaa vikaa ole havaittavissa.

Paneelit eivät kestä kävelyä

Paneelit kestävät hyvin tasaista lumikuormaa ja pääasiassa standardinmukaiset ja asiallisesti rakennetut paneelijärjestelmät kestävät vähintään 5 400 pascalin lumikuorman.

Paneelien päällä ei saa kuitenkaan kävellä, vaikka 5 400 pascalia vastaa 550 kilogramman aiheuttamaa painetta yhdelle neliömetrille eli 550 kg/m². Jos katsotaan pienempää pinta-alaa esimerkiksi 10 cm x 10 cm alueelle kohdistuvana massana tämä olisi vain 5,5 kg. Ja neliösenttimetrin alueelle vain 0,055 kg. Eli paneelien päälle tuleva pistemäinen kuorma – esimerkiksi kivi kengässä – hajottaa paneelin karkaistun lasipinnan tai sen alla olevan valosähköisen kennon. Hajoaminen voi olla vaikka vain mikrosärö, josta vesi herkästi löytää reittinsä ja hiljalleen etenevä ketjureaktio voi pahimmillaan päättyä palon alkuun.

Paneelien karkaistu lasi on pinnaltaan kyllä vahvaa ja kestää hyvin pienemmät mekaaniset iskut ja naarmuttavat tekijät, kuten tuulen paiskomat oksat ja vastaavat. Lumen putsaamista paneeleilta ei kuitenkaan pääsääntöisesti suositella, vaikka paneelien lasipinta sen kestäisikin. Vähänkin varomaton työkalun käyttö voi johtaa mikrosäröjä aiheuttavaan kolhuun. Syy siihen, miksi maallikoita kehotetaan välttämään lumen pudotusta paneeleilta, on kuitenkin yleinen työturvallisuus: putoamisriski ja muiden vahinkojen riski suhteessa saatuun hyötyyn on jo tilastoitujenkin tapahtumien takia havaittu todella epäedulliseksi.

Paneelien läheisyydessä on myös niiden muuta tekniikkaa, erityisesti johtoja, jotka voivat olla talvisin lumen alla piilossa. Näille on oltava omat johtoreitit eli niiden pitää olla asennettu metalliseen putkeen, johtokanavaan tai kaapelihyllylle viimeistään, kun poistutaan paneelien ja telineiden rakenteiden antamasta suojasta ja niiden mahdollistamista johtoreiteistä. Vaikka nämä ovat oikein tehtynä hyvin tukevia rakennelmia, eivät ne kestä välttämättä aikuisen ihmisen kävelyä tai kompastelua tai lumen pudottajan työkaluja.

Valitettavasti yleispäteviä ohjeita on melko vaikea antaa sen suhteen, miten johtoja pitäisi reitittää tai millaisia tiloja eri teknisten ja huoltoa vaativien kohteiden ympärille pitäisi jättää. Muidenkaan toimijoiden kannalta ei ole annettavissa yleissääntöjä siitä, missä kohdissa pitäisi varoa. Alan ohjeistot ovat vielä monelta osin vasta kehittymässä. Kiinteistön haltijan opastus, merkinnät ja muu dokumentointi ovat siten toistaiseksi avainasemassa.

Vielä on tarpeen muistuttaa tästä: vastaan tulee liian usein puutteellisia aurinkopaneelistojen asennuksia, joiden tekijästä ”ei ole tietoa”. Aurinkosähköjärjestelmä pitää aina asennuttaa sähköurakointioikeudet omaavalla asentajalla, joka käyttää laadukkaita, suomalaiset talviolosuhteet kestäviä sähkölaitteita ja -tarvikkeita.

____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Alan toimijoiden viestintäfoorumi

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Viestintäfoorumissa ovat mukana: Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVIry, Suomen Omakotiliitto ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry ja VVS Föreningen i Finland rf (VSF).

Viestintäfoorumin työn taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artiklat 14 ja 15, joissa määrätään lämmitys, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksista. Suomessa artiklat toimeenpannaan vaihtoehtoisilla toimilla, ei pakollisilla järjestelmätarkastuksilla.