Kaipaako asiakas sittenkin palvelua?

Lämmitysmarkkinoiden kasvava palvelutarjonta ja kilpailu tekee hyvää. Erityisesti taloyhtiöpäättäjän näkökulmasta erilaisia vaihtoehtoja on kuitenkin paljon.

Kun Suomessa siirryttiin aikanaan kaukolämpöön, palvelu tuntui helpolta ja modernilta – lämmintä vettäkin tuli hanasta vaivattomasti. Paikallinen energiayhtiö ryhtyi huolehtimaan lämmöntoimituksesta sekä tuotannon kehittämisestä. Ehkä tämä helppous sai asiakkaat unohtamaan, mistä lämpö tulee, ja että siitä joku kuitenkin taustalla huolehtii. Lämpimistä sisätiloista tuli nopeasti itsestäänselvyys.

Päättäjäpolvien vaihtuessa ja kiinteistökohtaisten vaihtoehtojen kehittyessä, oma lämmöntuotanto on alkanut taas kiinnosta.

Lämpöpumppuratkaisut houkuttavat taloyhtiöitä – varsinkin, jos energiaremonttiin saa tukea ja remonttilainojen korot ovat alhaalla. Vaihtoehtojen vertailemiseksi ja mahdollisten myöhempien pettymysten välttämiseksi asiakkaan täytyy ymmärtää, mitä kustannuksia lämmitysmuotoon liittyy ja mitä palveluita pitää lisäksi varautua ostamaan. Vertailussa on huomioitava, että pelkkä investointi ei riitä vaan kaikki laitteet vaativat huoltoa ja ylläpitoa elinkaarensa ajan.

Viime vuonna julkaistussa VTT:n selvityksessä* nousi esiin, ettei tarkastelussa olleiden lämpöpumppukohteiden onnistumisesta ollut selkeää tietoa puutteellisen mittausdatan ja seurannan puutteen vuoksi: asuntoyhtiöiden hankkeita oli usein toteutettu omin voimin käyttämättä muuta kuin asuntoyhtiön hallituksen vastuuhenkilöiden omaa osaamista ja pumppumyyjän asiantuntija-apua. Projektien valmistuttua ei ollut seurattu, toimivatko laitteet, kuten oli luvattu.

Kun vastuu lämmöntuotannosta on itsellä, lämmityksestä tulee olla eri tavalla kartalla. Ei siis ihme, että asiakas kaipaa kiinteistökohtaiseen lämmitykseensäkin palvelua ja pienempää riskinottoa.  Myös maalämpöä tarjotaan palveluna, jolloin omaa isoa investointia ei tarvita. Palveluun sen sijaan sitoudutaan pitkäksi aikaa. Miten asiakas muutaman vuoden päästä pystyisi lunastamaan laitteet itselleen, jos ei alun perinkään ole ollut maksukykyä tai -halua omaan investointiin? Olisi yllättävää, jos palveluntarjoajat eivät olisi hinnoitelleet palvelua niin, että se pidemmän päälle kattaa sekä lämmitysjärjestelmän investoinnin, ylläpidon ja huollon että palveluntarjoajan ja taustalla olevan investoijan katteet. Asiakkaan näkökulmasta kiinnittäisin huomiota sekä palvelupaketin sisältöön että lunastusehtoihin.

Kaukolämpö on perinteinen lämpöä palveluna -ratkaisu, jolle on jo yhtenäisiä käytäntöjä ja suosituksia, mikä selkeyttää sopimusehtoja ja toimintatapoja. Lämmön tuotantotavat ja kaukolämmön hinta toki vaihtelevat paikkakunnittain.

Riippumaton asiantuntija auttaa ymmärtämään niin kokonaiskustannukset, sopimusten sisällät kuin eri vaihtoehtojen riskitkin.

Mutuiluun lämmitystapavalintaa ei kannata perustaa.  

Kirjoittaja Katja Kurki-Suonio on Kaukolämpö ry:n toiminnanjohtaja.