Uusi ja vanha kohtaavat Helsingin Rautatieasemalla – ”Tiukka suojelu asettaa omat vaateensa toteutukselle”

Harva kohde on talotekniikkasuunnittelijalle niin mielenkiintoinen kuin Helsingin Rautatieasema. Tämän näkee ja kuulee Rambollin projektipäällikkö Anssi Forsmanin ja vastaava lvi-suunnittelija Henri Jurvelinin eleistä ja puheista.

Heidän innostuksensa tarttuu, kun ihailemme aseman katolla poikkeuksellisesta näkökulmasta ratapihan maisemaa sekä aseman ympäristöä. Syy, miksi olemme kiivenneet ullakkotilojen kautta katolle, on sinne asennetut uudet ilmanvaihdon ulospuhallushajottajat ja poistoilmapuhaltimet uudesta ilmanvaihtokonehuoneesta. Rakennuksen tiukka suojelu asettaa omat vaateensa niiden toteutukselle. 

– Vesikaton ilmanvaihtolaitteet ja muut katolla olevat laitteet eivät saa näkyä julkisivun suuntaan vaan ne on asennettu niin, että ne näkyvät vain tänne sisäpuolelle, Forsman kertoo.

Katolla näemme myös, miten suuren puolipyöreän kattoranteen vanhat ikkunat on korvattu poistoilmasäleiköllä niin, ettei julkisivussa huomaa eroa kuin aivan läheltä katsomalla.

Yhteistyö on ollut tiivistä Museoviraston kanssa. Yhdessä on ratkottu monenlaisia asioita, kuten se että ykköskerroksen Olympia-salin tuloilma näkyy vanhaan malliin lattianrajassa olevina aukkoina, mutta niiden takana onkin nyt uutta tekniikkaa. Salin poistoilmaventtiilit ovat entisellä paikalla ylhäällä. 

Energiatehokkuutta lämmön talteenotolla

Talotekniikalle suurin haaste noin 60 miljoonan euron urakassa on ollut koko ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen ja lämmöntalteenottojärjestelmän rakentaminen. Lämmitysenergian ja sähköenergian kulutukset pienenevät merkittävästi lämmöntalteenoton ja uusien energiatehokkaiden puhaltimien myötä.

Pilkuntarkkoja laskelmia ei voi tehdä, koska samalla kun energiatehokkuutta on roimasti parannettu, tiloja on muutettu urakassa melkoisesti. Kylmimpinä talvipäivinä lämmöntalteenottojärjestelmä lämmittää parhaimmillaan yhden megawatin huipputehollaan aseman tiloja.

Tilaajana toimivan VR:n näkökulmasta tärkeimmät talotekniikkaan liittyvät tarpeet ovat liittyneet tilojen käyttötarkoitusmuutoksiin ja niiden edellyttämiin olosuhteiden muutoksiin. Näitä ovat muun muassa kellarikerroksen keittiö- ja tuotantotilat, ullakon uusi IV-konehuone lämmön talteenotolla sekä kellotornin hissi ja portaat.

– Talotekniikan suurin muutos on ollut se, että ilmanvaihtokoneet ovat olleet ennen kellarissa ja nyt iv-konehuoneet ovat ullakolla. Energiatehokkuuden osalta tärkein asia on lämmöntalteenotto, jota täällä ei ennen ole ollut lainkaan, Jurvelin sanoo.

Ilmanvaihtoa kaikkiin tarpeisiin

Kiivetään siis vintille. Siellä on ahtaaseen tilaan asennettu vieri viereen massiiviset lämmön talteenotolla varustetut ilmanvaihtokoneet. Niitä on erilaisia ja useampaan tarpeeseen. Glykolia hyödyntäviä laitteita on kaksi rinnakkain ja kolmas kennotekniikalla toteutettu niiden vieressä.

– Kennorakenteinen on tehokkaampi, mutta pelkästään niitä ei voida käyttää, koska niille ei ole tarpeeksi tilaa täällä. Kennorakenteista ei voi myöskään käyttää muun muassa wc-tiloissa, koska on mahdollista, että tulo ja poistoilma sekoittuvat, Forsman kertoo.

Kun etenemme kumarrellen ja päitämme varoen seuraavaan vinttitilaan, laitepaljous jatkuu. Täällä näemme muun muassa keittiöiden palokoteloituja lämmöntalteenotolla varustettuja poistoilmakoneita.

– Vaikka meillä on huuvissa rasvaa pilkkovat uv-valot, on mahdollista, että palo silti syttyy. Näiden laitteiden palosuojaus kestää kaksi tuntia. Sama koskee myös kanavia, Forsman sanoo.

Kellarille uusi käyttö

Ilmanvaihtokoneiden siirto vapautti kellarista tilaa. Kun tilojen lattia vielä madallettiin 60 senttimetriä, saatiin melkoisesti lisätilaa. Sinne sijoitetaan uudistuksen myötä uusien ravintoloiden keittiöt, sosiaalitiloja, teknisiä tiloja sekä erilaisia aputiloja. Niiden nousukuilut vedetään kahden kerroksen läpi katolle.

– Vaikka tilaa on saatu kellariin lisää, on siellä silti ahdasta, mutta nykytekniikalla silti toteutettavissa, Forsman sanoo.

Ahtaat tilat olivat tiedossa jo hankkeen alussa.

– Vaativimpia vaiheita ovat olleet vaaditun tekniikan sijoittaminen ahtaisiin ja lailla suojeltuihin tiloihin sekä kulkuyhteyksien ja portaiden rakentaminen terasseille, kun julkisivu on suojeltu, eikä salli uusia aukkoja, VR:n hankepäällikkö Jani Jääskeläinen sanoo.

Kas, ratakisko!

Uusi talotekniikka on Jurvelinin mukaan tavanomaista. Erityisvaatimukset tulevat toteutuksessa.

– Tilat ovat jatkuvassa käytössä. Kokonaisuus on jaettu kahteen osaan ja ne edelleen useampaan osaan. Kullakin osalla on oma rakennuslupansa. Meillä on hallittavana kokonaisuus, joka koostuu monista palasista. Eri vaiheissa tehtäviä töitä pitää sovitella koko ajan aikatauluun, Jurvelin kuvailee.

Vanhan kiinteistön kanssa on tullut vastaan runsaasti rakenteellisia yllätyksiä. Rakennuksen luonnetta kuvaava on yksi Forsmanille mieleen jääneistä.

– Löysimme seinän sisältä rakennetta vahvistavan ratakiskon. Meidän piti miettiä, miten teemme kanavareitin sen ohi vai uusimmeko koko rakenteen.

Sekä Forsman että Jurvelin korostavat, että ongelmatilanteiden ratkaisu on ollut jouhevaa, koska yhteistyö on sujunut erinomaisesti tilaajan, rakennuttajan, suunnittelijan ja toteuttajan välillä.

Myös tilaaja on tyytyväinen yhteistyöhön.

– Tämäntyyppinen korjausrakentaminen edellyttää toimivaa yhteistyötä kaikilta osapuolilta ja keskinäistä luottamusta. Olemme mielestäni onnistuneet tässä erinomaisesti. On myös hienoa nähdä, kuinka hankkeessa työskentelevät tekijät ovat sitoutuneita ja arvostavat tätä historiallista ja ikonista rakennusta ja osaavat olla ylpeitä tekemisestään, Jääskeläinen sanoo.

Suunnittelijalle vanha rakennus on tuottanut jonkin verran ylimääräistä pohdintaa. Esimerkiksi IV-konehuoneiden sovittamiseen ahtaaseen vinttitilaan on ollut suunnittelutyön mestarinäyte. Kun aiempia 3D-piirrustuksia tiloista ei ole ollut, ovat suunnittelijat mitanneet kaikki tilat ja luoneet niistä 3D-mallit. 

– Olen tehnyt kaikki suunnittelut täällä paikan päällä, Forsman kertoo.

Mutta on vanhaakin voitu hyödyntää.

– Yllättävää on ollut se, kuinka korkealaatuisia muun muassa alkuperäiset rakennesuunnitelmat ovat, Jääskeläinen sanoo.

Poikkeuksellisen ja mieleenpainuvan kohteesta tekee talotekniikkasuunnittelijalle vielä se, kuinka paljon uusi talotekniikka vaikuttaa siihen, mitä tilojen käyttäjät voivat tehdä.

– Olemme käyneet vuokralaisten kanssa keskusteluja siitä, ettei esimerkiksi kellaritilojen keittiöihin voi rakentaa määrättömästi rasvakeittimiä. Yhdessä olemme löytäneet ratkaisun, joka on myös tilaajille ja käyttäjille sopiva, Forsman sanoo.

Talotekniikkaratkaisut ovat vaikuttaneet siis merkittävästi siihen, mitä vuoden lopulla avautuvassa uudessa rautatieaseman tapahtumakeskuksessa nähdään ja koetaan.

Helsingin Rautatieaseman remontin kokonaissuunnittelu alkoi vuonna 2018. Ensin VR myi entisen kiinteistön hallintosiiven vuonna 2018. Uusi omistaja peruskorjasi sen hotelliksi, jonka avajaisia juhlittiin huhtikuussa 2021. Tämän jälkeen korjattiin länsisiiven tilat.

Päärakennuksen länsipää ja puolet kioskihallin kioskeista valmistuivat maalikuussa 2022, jolloin entiseen lippuhalliin avattiin ravintola Olivia ja Café Eliel. Nyt tehdään päärakennuksen itäpäätyä, joka valmistuu vuoden 2025 loppuun menneessä. Samalla uudistetaan laiturialueen kioskialue, joka valmistuu vuoden 2026 kesällä.