VTT:n Inga Ehder-Gahm: Kutsumuksena puhdas sisäilma

Erikoistutkija Inga Ehder-Gahm työskentelee VTT:llä ilmansuodatuksen ja siihen liittyvien teknisten ratkaisujen parissa. Ehder-Gahm on hiukkasten, kaasujen ja mikrobien suodatuksen sekä suodattimien, suodatinmateriaalien ja ilmanpuhdistimien asiantuntija. Hänen erityinen kiinnostuksenkohteensa ovat huoneilmanpuhdistimet ja niiden toimivuus.  

Ehder-Gahm aloitti uransa VTT:llä lähes 25 vuotta sitten. 

– Alkujaan tulin tekstiilipuolelle eli tein tekstiileihin ja puhdastilaan ja staattisen sähkön hallintaan liittyvää tutkimusta. Staattisen sähkön hallinnan tutkimusta tein henkilönsuojausnäkökulmasta – staattinen sähkö aiheuttaa vaaroja sekä elektroniikka- että kemianteollisuudessa. Tekstiilipuolen kautta päädyin puhdastilamaailmaan ja puhdastilavaatetukseen pariin, joka liittyy siihen, miten ihmisistä pääsee ilmaan hiukkasia. Sitä kautta alkoi työnkuvaan tulla puhdasilmaratkaisupuolta, Ehder-Gahm kertoo. 

GIANT-hankkeessa on tarkoitus kehittää myös muun muassa mittausmenetelmiä liittyen ultrapieniin hiukkasiin.

Huoneilmanpuhdistimet ovat tulleet Ehder-Gahmille läpikotaisin tutuiksi työn ohessa tehdyn tutkimuksen ja testaamisen kautta. 

– Meillä on VTT:llä hyvät laboratoriot ja fasiliteetit. Olemme tehneet tutkimuksia suoraan yrityksille ja olleet mukana tutkimushankkeissa.

Ehder-Gahmin tutkimus kohdistuu teknologioihin, joilla sisäilmasta voidaan poistaa erilaisia epäpuhtauksia, olivat ne sitten pienhiukkasia, kaasumaisia epäpuhtauksia, kuten VOC-yhdisteet, tai tautia aiheuttavia viruksia. Tutkimuskohteita ovat muun muassa suodatinmateriaalit, suodattimet ja suodattimia sisältävät tuotteet, kuten ilmanpuhdistimet. Tutkimusta tehdään sekä laboratoriossa että kenttäolosuhteissa.

Ilmanpuhdistuksen merkitys kasvaa

Ehder-Gahm oli mukana viime vuoden lopulla päättyneessä E3-hankkeeseen kuuluneessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin ilmanpuhdistimien käytön vaikutuksia päiväkotilasten sairastavuuteen. Ehder-Gahmin vastuulla olivat ilmanpuhdistimien mitoitus ja intervention tekninen toteutus. Business Finlandin rahoittaman E3-hankkeen tavoite oli tutkia ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin mahdollistaa yhteiskunnan toiminnan ylläpitäminen pandemiatilanteessa.

– E3-hankkeeseen sisältyi hyvin paljon erilaisia tutkimuksia, joista päiväkotitutkimus oli yksi. Siihen osallistui neljä päiväkotia Helsingin seudulta, ja minun tehtäväni oli toteuttaa niihin ilmanpuhdistusjärjestely interventiota varten. Tavoitteena oli tutkia, voidaanko tautien leviämistä hillitä ilmanpuhdistuksella.

Tutkimukseen osallistuneissa päiväkodeissa, joissa ilmaa puhdistettiin ilmanpuhdistimilla ilmanvaihdon lisänä, lasten sairastavuus pieneni 18 prosenttia. Lisäksi lasten vanhempien työpoissaoloissa havaittiin noin 16 prosentin väheneminen. 

– Päiväkoti sinänsä oli todella haastava ympäristö osoittaa, että virukset leviävät ilman välityksellä, koska kaikki eri tartuntakeinot olivat siellä läsnä. Mutta päiväkodeissa on niin pieniä lapsia, että plasebo ei olisi heihin tehonnut. Voimme melko hyvällä todennäköisyydellä sanoa, että kun ilmaa puhdistetaan, niin taudit vähenevät, Ehder-Gahm sanoo. 

– Tällä tuloksella on suuri merkitys, ilmavälitteisyys alkaa tulla osaksi ihmisten ajatusmaailmaa. Käsihygienia on nykyään itsestäänselvyys, mutta niin ei ollut 1850-luvulla, jolloin tutkimus osoitti, että käsihygienialla on vaikutusta tautien leviämiseen. Ensimmäisen kansallisen ohjeistuksen saamiseen meni siitä 130 vuotta. Näen, että on tutkimuksellinen suuntaviiva, että jatkossa meillä on osana ilmanvaihtoa myös kiertoilmaa hyödyntävää ilmanpuhdistusta esimerkiksi hotspot-paikoissa, joissa tautien tarttuminen on todennäköisempää. 

Tavoitteena hankintakriteerit ilmanpuhdistimille

Tällä hetkellä Ehder-Gahm on mukana kolmivuotisessa, ilman epäpuhtauksiin keskittyvässä GIANT-hankkeessa. 

– GIANT-hanke liittyy ultrapieniin hiukkasiin, mustaan hiileen ja sekundäärisiin aerosoleihin (SOA), joita ilmenee ulkoilmassa ja joita voi muodostua muun muassa teollisuuden tai liikenteen päästöistä. Hanke juontaa juurensa WHO:n antamiin uusiin ohjeistuksiin ulko- ja sisäilmatarkasteluista, Ehder-Gahm sanoo. 

– Olen mukana interventiossa, joka toteutetaan kolmen hankkeessa mukana olevan yrityksen toimesta. Tarkoituksena on tarkastella sitä, miten ulkoilman pienhiukkaset siirtyvät sisäilmaan, sekä sitä, mikä on korvausilman laadun merkitys asunnossa, jossa on vain koneellinen poistoilma. Tuleeko korvausilma rakenteiden läpi, korvausilmaventtiileistä vai suodattimellisista korvausilmaventtiileistä, ja mikä on korvausilman suodatuksen vaikutus sisäilman laatuun. Tähän mennessä tutkimusta tästä aiheesta on tehty varsin vähän.

Ehder-Gahm kertoo, että GIANT-hankkeessa on tarkoitus kehittää myös muun muassa mittausmenetelmiä liittyen ultrapieniin hiukkasiin. Laboratoriossa tehtyjen tutkimusten rinnalle etsitään keinoja toteuttaa mittaukset myös kenttäolosuhteissa aiempaa helpommin ja edullisemmin.  

GIANT-hankkeen ohella Ehder-Gahm on mukana suunnittelemassa ilmanpuhdistinten hankintakriteereihin liittyvää IHANA-hanketta. 

– Ilmanpuhdistimien hankkijoilla on ollut vaikeuksia ostokriteerien laatimisessa. Hankkeen yhtenä tarkoituksena olisi tuottaa tietoa siitä, mitkä ovat järkevät kriteerit sekä niille, jotka tarvitsevat puhdasta ilmaa, että niille, jotka valmistavat ilmanpuhdistimia, että he pystyisivät tekemään tuotekehitystä selkeämmällä linjauksella, Ehder-Gahm kertoo.

– Ilmanpuhdistimessa tärkeintä on se, että se tuottaa riittävästi puhdasta ilmaa, mutta toissijaisesti tärkeää on ääni, joka koneesta lähtee. Kun kriteerit on asetettu oikein, pystytään paremmin puuttumaan myös äänipuoleen. 

IHANA-hanketta valmistellaan yhdessä sisäilmaekosysteemi IAQe:n kanssa, jonka kanssa VTT:n puhdasilmaratkaisuihin keskittynyt tiimi, johon Ehder-Gahm kuuluu, tekee tiivistä yhteistyötä. 

– IAQe:ssä on mukana yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, jotka toimivat sisäilman parissa.  Pyrkimyksenä on edistää alan liiketoimintamahdollisuuksia, jotta saataisiin lisää tietoa ja innovaatioita terveellisen sisäilman tuottamiseksi. Mukaan on mahdollista liittyä. 

”Työn vastapainona”

– Asuu Tampereella. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi aikuisuuden kynnyksellä olevaa tytärtä sekä puolison lapsi.

– Hankki muutamia vuosia sitten puolisonsa kanssa vapaa-ajanasunnoksi vanhan tilan, jonka päärakennus on lähes 150-vuotias hirsitalo. ”Sen remontointi ja sisustus ovat intohimoni.”

– On innostunut antiikista ja vanhoista sisustustyyleistä, kuten rokokoosta ja kertaustyyleistä.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Talotekniikka-lehdessä 2/25.