Sisäilmastoseminaarissa 850 osallistujaa – Mikä puhutti ilmanvaihdossa ja ilmanpuhdistimissa?

Sisäilmastoseminaari veti Helsingin Messukeskukseen 12.3.2024 yhteensä 850 osallistujaa. Seminaarissa oli mukana 58 esitystä ja yli 60 näytteilleasettajaa.

Tampereen ammattikorkeakoulussa työskentelevä Sakari Uusitalo puhui seminaarissa ilmavirtojen merkityksestä luokkahuoneen olosuhteille. Hän esitteli yleisölle aiheeseen liittyvää tutkimusta, joka oli tehty osana E3-hanketta. Mittaukset tehtiin TAMKin luokkatilassa. Tutkimuksen tavoitteena selvittää ilmavirtojen vaikutuksia luokkahuoneen hiilidioksidiolosuhteille ja verrata toteutuneita olosuhteita sisäilmastoluokituksen viitearvoihin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää anturin sijainnin vaikutusta hiilidioksidipitoisuuteen sekä sitä, miten tilan muuttuvailmavirtainen ilmanvaihtojärjestelmä onnistuu pitämään hiilidioksidipitoisuuden asetetulla tavoitetasolla.

”Pienimmälläkin ilmavirralla (noin 6 dm3/s) tässä tapauksessa keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus pysyi luokan S2 tasolla, toki pikku hiljaa hiipi ylemmäs. Tauot vähän aina laskivat sitä. Luokan S1 tavoitetason saavuttamiseksi tässä tapauksessa riittävä ilmavirta oli noin 13 litraa sekunnissa henkilöä kohden”, Uusitalo kertoi.

Panu Mustakallio puhui seminaarissa kattavasta tarpeenmukaisten ilmanvaihtojärjestelmien toiminnanvarmistuksesta hyvän sisäilmaston ja energiatehokkuuden edellytyksenä. Mustakallio työskentelee Aalto-yliopistolla ja Haltonilla. Tarpeenmukaiset ilmamääräsääteiset ilmanvaihtojärjestelmät eivät Mustakallion mukaan toimi useinkaan suunnitellulla tavalla, mikä johtuu rakennuksen rakentamisen ja käytön prosessien puutteista.

Osana Talotekniikka 2030 -hanketta on tehty tutkimus, jossa selvitettiin ilmamääräsääteisten järjestelmien toimintaa koekohteissa. Kaikista kohteista puuttui nimetty toiminnanvarmistusvastaava. ”Meidän tulisi saada osaava toiminnanvarmistusvastaava koko hankkeen ajaksi”, Mustakallio sanoi. Mustakallion mukaan toiminnanvarmistus miellettiin myös kuuluvan myös järjestelmien käyttöönottovaiheeseen, vaikka sen pitäisi ulottua rakennuksen suunnittelun, rakentamisen ja käytön prosessien ajalle.

Haastattelimme Mustakalliota aiemmin tarpeenmukaisten ilmanvaihtojärjestelmien toiminnasta. Lue juttu täältä.

Tuomas Raunima Tampereen yliopistosta puhui koulujen ja päiväkotien koneellisen ilmanvaihdon yöaikaisen pysäyttämisen vaikutuksesta sisäilman laatuun. Vuosina 2016–2018 Combi-hankkeen kenttätutkimuksissa havaittiin päiväkotien ja koulujen yöaikaisen ilmanvaihdon aiheuttavan alipaineisuutta ulkovaipan yli. Vuosina 2021–2022 Future Spaces -hankkeen kenttätutkimuksissa tutkittiin yöaikaisen ilmanvaihdon pysäyttämisen vaikutusta mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun.

Future Spaces -hankkeen kenttätutkimuksissa oli mukana 12 koulu- tai päiväkotirakennusta sekä kaksi toimistorakennusta. Merkittävää yöllistä alipaineisuutta ei havaittu. ”Oletus on, että ilmanvaihtoa on onnistuttu näiden kahden hankkeen välissä muutamassa vuodessa säätämään parempaan kuntoon. Sen kautta ilmanvaihdon pysäyttämisen vaikutus paine-eroihin oli oletettua pienempi”, Raunima kertoi.

Ilpo Kulmala VTT:ltä puhui ilmanpuhdistimien vaikutuksesta hengitystieinfektioihin. Kulmala kertoi E3-tutkimushankkeeseen kuuluvasta kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa kysyttiin vanhemmilta, oliko heillä ollut lasten sairastumisen takia poissaoloja. Vertailupäiväkodeissa osallistujia oli 568. Interventiopäiväkodeissa, joihin ilmanpuhdistimet vietiin, osallistujia oli 43.

Vertailupäiväkodeissa vanhemmat olivat lapsen sairauden takia töistä poissa keskimäärin 5,5 päivää kyselytutkimuksen aikana (11.11.2022–30.4.2023). ”Sen sijaan näissä päiväkodeissa, joissa ilmanpuhdistimet olivat käytössä, vastaava luku oli 3,8 päivää eli noin kolmasosa vähemmän. Ero oli tilastollisesti erittäin merkittävä”, Kulmala sanoi.

Kuvat: Piritta Vainio