Simon Elo haluaa talotekniikan ratkaisut esiin: ”Tämä on merkityksellistä ja meitä on syytä kuulla”
Talotekniikka-ala kaipaa ennen kaikkea tunnettuutta. Tätä mieltä on Simon Elo, joka aloitti elokuussa Talotekniikkaliiton uutena yhteiskuntasuhdepäällikkönä.
Kun Simon Elo vielä työskenteli kansanedustajana, rakennusala tuli hänelle tutuksi. Talotekniikka-alaan hän tutustui vähemmän.
– Siihen aikaan talotekniikka-alalla ei ollut sellaista suunnitelmallista vaikuttamistyötä kuin nyt on. Ei ollut henkilöä, joka olisi pistänyt silmään, tullut eduskunnassa juttusille tai kutsunut tapaamaan, Elo sanoo.
Nyt tuo henkilö on Elo itse. Hän aloitti elokuussa Talotekniikkaliiton yhteiskuntasuhdepäällikkönä.
Kun Elo on kertonut talotekniikka-alan ulkopuolella ihmisille uudesta työstään, hän on törmännyt usein samoihin kysymyksiin: Mitä talotekniikka on? Mitä se pitää sisällään? Elo onkin aloittanut työnsä tietoisuuden lisäämisestä. Hän vie esimerkiksi päättäjille ja virkahenkilöille tietoa siitä, mitä talotekniikkaan kuuluu ja mitä sillä voidaan saada aikaan.
Elo edustaa liiton jäsenyrityksiä ”edustuksellisen demokratian hengessä”. Ensin lisäämällä tietoisuutta, sitten vaikuttamalla päätöksiin. Hänen mielestään ihmiset esimerkiksi kyllä ymmärtävät jo ilmastonmuutoksen ilmiönä ja sen vaikutuksia. Nyt kaivataan ratkaisuja: miten muutosta voidaan ehkäistä tai hidastaa – tai vähintään sopeutua siihen. Näissä ratkaisuissa talotekniikka on isossa roolissa.
– Kun kertoo päättäjälle, että 90–95 prosenttia hiilijalanjäljestä syntyy rakennuksen ylläpidon aikana, sitä kyllä kuunnellaan ja kysytään, mitä ratkaisuja teillä olisi tarjota.
Verkostoja livenä ja somessa
Talotekniikkaliittoon kuuluu kaksi jäsenjärjestöä: LVI-Tekniset urakoitsijat (LVI-TU) sekä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto (STUL). Talotekniikkaliiton strateginen tavoite on vahvistaa urakoitsijan asemaa.
– Ajatuksena ei ole vastakkainasettelu esimerkiksi pääurakoitsijan ja tilaajan kanssa. Kyse on lainsäädännöllisistä kysymyksistä. Esimerkiksi budjettiriiheen liittyvistä päätöksistä siitä, miten valtio panostaa korjausrakentamiseen. Jos tässäkin suhdanteessa halutaan vahvistaa urakoitsijoiden ja yrittäjien asemaa ja pitää työpaikkoja, nopein ratkaisu olisi panostaa korjausrakentamiseen. Yrittäjiemme liikevaihdosta puolet on korjausrakentamista, Elo sanoo.
Elo kuvailee työnsä viestinnällistä puolta vaikuttajaviestinnäksi. Erityisen tärkeänä ja kustannustehokkaana viestintäkanavana hän pitää sosiaalista mediaa. Elo on ottanut esimerkiksi kantaa Suomen hallituksen syyskuussa pitämään budjettiriiheen Linkedinissä ja X (ent. Twitter) -palvelussa.
– Rakennusteollisuus näkyi budjettiriihestä julkisuudessa eniten. He ovat vakiintuneempi ja isompi toimija. Mutta siinä vanavedessä nostan esiin talotekniikalle tärkeitä kysymyksiä.
Elo toimi vuosina 2015–2017 eduskunnassa perussuomalaisten eduskuntaryhmässä ja vuodet 2017–2019 sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Poliitikkotaustastaan hän kokee hyötyvänsä uudessa työssään ennen kaikkea verkostojen kautta: hän tuntee ihmisiä.
– On helpompaa lähettää päättäjälle viestiä, jos on tavannut hänet aikaisemmin. Tietää, minkälainen luonne hänellä on, mikä häntä kiinnostaa, mistä hän tietää, ja mistä hän ei välttämättä tiedä yhtä paljon.
Elo myös tuntee poliittisia prosesseja ja ymmärtää päätöksentekoa. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri. Hän korostaa kuitenkin, että politiikan aito tekeminen on eri asia kuin valtio-opin lukeminen yliopistossa.
– Pelkkä rakenteen ymmärtäminen ei kerro, miten päätöksenteko menee, kun ihmiset tekevät sitä.
Vaiheittaista vaikuttamista
Talotekniikkaliitto antoi budjettiriiheen ensimmäisen virallisen lausuntonsa. Lausunnon ”pihvinä” olivat kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöremontteihin sekä asuinrakennusten energia-avustusten jatkaminen. Hallitus oli päättänyt lopettaa energia-avustuksen tämän vuoden loppuun.
– Tämän tyyppisillä ratkaisuilla on suora vaikutus urakoitsijoihin. Jos rahallista tukea ei ole olemassa, pysäyttääkö tai vähentääkö se urakoita? Elo pohtii.
Kotitalousvähennyksen laajentamisella olisi Elon mukaan merkittävä taloudellinen vaikutus valtiotasolla. Urakoitsijoille vähennys toisi lisää töitä. Kyse on myös verotuksellisesta oikeudenmukaisuudesta: nyt omakotiasuja voi saada vähennyksen, mutta taloyhtiössä asuva ei.
– Mikä logiikka siinä on? Ei kai siinä muuta logiikkaa ole kuin että aikanaan on verotusteknisesti katsottu, että tällainen on omakotitaloasujien osalta helpompaa tehdä.
Jos rahallista tukea ei ole olemassa, pysäyttääkö tai vähentääkö se urakoita?
Elon mukaan päättäjät ovatkin vedonneet siihen, että kotitalousvähennyksen laajentaminen on verotusteknisesti vaikea toteuttaa.
– Minä en sitä usko. Kyllä tässä maassa on toteutettu kaikenlaisia digitaalisia hankkeita, ja verotusta on pystytty muuttamaan. Mutta Talotekniikkaliiton tai edes Rakennusteollisuuden kaltaisen toimijan tehtävä ei ole luoda valmiiksi mitään veromallia.
Sen sijaan Talotekniikkaliitto voi keskustella ministeriön suuntaan kotitalousvähennyksen laajentamisen kokonaisvaikutuksesta, taloudellisista mahdollisuuksista ja vaikutuksesta alan työllisyyteen. Nyt liitto on korostanut kotitalousvähennyksen laajentamista keinona vaikuttaa rakentamisen suhdanteeseen. Vielä ehdotus ei ole mennyt läpi. Elo korostaakin, että vaikuttamistyö on hidasta ja vaiheittaista.
– Vaikuttamistyö ei ole sellaista, että palkataan kaveri ja hommat on hoidettu puolessa vuodessa. Optimaalisin vaihe olisi ollut aloittaa ennen hallitusohjelman tekemistä. Nyt on toiseksi optimaalisin vaihe, kun sitä ruvetaan toteuttamaan.
Ammatillisen koulutuksen asemaa ajamassa
Elo ei halua antaa liian kriittistä kuvaa suhtautumisestaan Suomen hallituksen päätöksiin. Hän nostaa budjettiesityksestä esiin ammatillisen koulutuksen, jonka rahoitusta lisättiin. Talotekniikkaliitto ajaa ammatillisen koulutuksen asemaa sekä koulutuksen laatua valvovan toimielimen perustamista.
– Eri puolilla Suomea lvi- ja sähköalan koulutuksen laatua ei koeta yhtäläiseksi. En nyt sano oppilaitosten nimiä. Mutta yrittäjä voi omasta mielestään tietää, että oppilaitos A on laadukkaampi kuin oppilaitos B ja ottaa töihin mieluummin oppilaitoksesta A valmistuneen kaverin. Päättäjät puhuvat tasa-arvoisesta Suomesta ja samoista mahdollisuuksista, mutta ajatus ei silloin toteudu, Elo sanoo.
Ovatko talotekniikka-alan eri oppilaitoksista valmistuneiden taidot siis eri tasolla?
– Käytännössä näin. Ongelmia on myös näyttöjen antamisessa. Joissain erityisosaamista vaativissa tehtävissä haluaisimme muuttaa lakia ammatillisesta koulutuksesta niin, että opetushallitukselta tulisi laajempia valtuuksia arvioida, miten käytännön näyttöjen antaminen on tarkoituksenmukaisinta järjestää.
Eri puolilla Suomea lvi- ja sähköalan koulutuksen laatua ei koeta yhtäläiseksi.
Tällä Elo tarkoittaa sitä, että jos tietyssä erityisosaamisessa on vaikea päästä antamaan näyttöä, käytännöt voisivat joustaa. Näin opiskelija pystyisi valmistumaan. Perusosaamisessa käytännöt voisivat pysyä tiukempana. Näyttöjen antamisessa on Elon mukaan myös epäsuhtaa.
– Joissakin oppilaitoksissa näyttöjä pääsee antamaan hyvin. Toisilla se voi olla haastavaa ja hidastaa jopa opiskelijan valmistumista.
Vaikuttamistyön ”yleismies Jantunen”
Elo kuvailee itseään vaikuttamistyön ”yleismies Jantuseksi”. Hän ei tunne itse jokaista yksityiskohtaa, vaan vie asiantuntijoiden asiantuntemusta ja käytännön esityksiä eteenpäin.
Esimerkiksi lausunnoista Elo jalostaa ymmärrettävän myös kansanedustajalle, joka lukee lausunnon ehkä läpi vain nopeasti ennen valiokunnan kokousta.
– Oleellisia asioita on yleensä yhdestä kolmeen. Olen aikoinaan lukenut lausuntoja valiokunnissa, ja niihin oli kirjoiteltu paljon tyhjää taustaa. Kannattaa keskittyä siihen, että tämä on se juttu, eikä piilottaa sitä tekstin sekaan, Elo sanoo.
Onko Elo toiveikas sen suhteen, että tietoisuutta talotekniikasta saadaan nostettua päättäjien keskuudessa?
– Sanoin työhaastattelussa, että tällaisessa tehtävässä pitää pystyä myymään vaikka ruohonleikkureita Saharaan. Tässä ei onneksi ole niin vaikeasta asiasta kysymys. Kun kertoo, että ala on arvoltaan kuutta miljardia euroa, työntekijöitä on 63 000 sekä ilmastonmuutokseen liittyvät hiilijalanjälkikysymykset, päättäjät ymmärtävät, että tämä on merkityksellistä ja meitä on syytä kuulla.
Työ vaatii Elolta paljon jalkatyötä ja ihmisten kanssa keskustelua.
– Tätä työtä ei voi tehdä etänä tai istumalla toimistolla. Pitää mennä sinne, missä ihmiset ovat.
Työn vastapainona, Simon Elo
- Perheeseen kuuluvat vaimo ja 4- ja 8-vuotiaat pojat. ”Perhe on aina tärkein. Poikien kanssa touhuaminen vie ajatukset pois työasioista.”
- Harrastaa politiikkaa, historiaa, kirjallisuutta, elokuvia ja videopelejä. ”Liikuntaa pitäisi harrastaa enemmän. Haluaisin myös matkustella valtioihin, joissa en ole vielä käynyt.”
- Politiikan luottamustehtävät vievät aikaa osa-aikatyön verran: toimii muun muassa Espoossa kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä.