Uutinen

Seinäjoen sairaalan muutoshanke: ”Laboratoriolaitteiden ilmanvaihdon säätöjärjestelmä tekee kohteesta poikkeuksellisen”

Seinäjoen keskussairaalakampuksella on käynnissä peruskorjaushanke, jonka tuloksena entinen patologian laboratorio muuntuu mikrobiologian laboratorioksi. Hanke on ajankohtainen, koska 45 vuotta palvellut talotekniikka oli uusittava ja koska sairaalan näytteentoimintojen keskinäinen sijainti ei ollut optimaalinen.

LVI-valvoja Jukka Mansikkamäki (kuvassa vasemmalla) ja työnjohtaja Jussi Romu korostavat puhtaudenhallinnan suurta merkitystä työmaan aikana. Kuva: Vesa Tompuri.

Vesa Tompuri 03.05.2023 15:42

Seinäjoen keskussairaala valmistui arkkitehtikutsukilpailun voittaneen Veijo Martikaisen suunnitelmin vaiheittain 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkupuolella samalla alueella toimivan piirimielisairaalan läheisyyteen. Nämä rakennukset sekä 2000-luvun alussa rakennetut laajennukset muodostavat yhdessä tiiviin sairaalarakennuskompleksin, jonka eri osien käyttötarkoitukset ovat ajoittain muuttuneet.

Tuorein, meneillään oleva käyttötarkoituksen muutoshanke on entisen patologian laboratorion muuttaminen mikrobiologian laboratorioksi.

Sairaalan F-osan laajennuksen julkisivurakenne on toteutettu graafisilla betonielementeillä. Elementtien kuviointi on osa Seinäjoen vanhan sairaalan julkisivua.

Aiemmin näytteitä piti siirtää pitkähköjä matkoja sairaala-alueella. Nyt kliinisen kemian sekä saneerauksen tuloksena valmistuvat mikrobiologian laboratoriotilat sijoittuvat vierekkäin, mikä tuo synergiaetua. Toinen uuden tilajärjestelyn etu on se, että sairaalassa työskentelevien asiantuntijoiden keskinäinen neuvonpito helpottuu. Olennaista liikkumisessa tilojen välillä on kuitenkin se, että kulku puhtaan ja likaisen tilan välillä tapahtuu sulkutilan kautta.

Sairaaloiden mikrobiologisten näytteiden käsittelylle on luonnollisen tärkeää, että käsittelytilat ovat puhtaat. Puhtauden takeina ovat tilojen painesuhteiden oikein suunniteltu ja toteutettu säätö, riittävä ilmanvaihto ja helposti puhtaana pidettävät materiaalit. Seinäjoen keskussairaalan mikrobiologiatilojen peruskorjaushankkeessa nämä periaatteet toteutuvat.

– Talotekniikka on aivan keskeisessä asemassa puhtauden toteutumisessa, erityisesti painesuhteiden hallinnan kautta. Tässä hankkeessa tämä kriteeri korostuu, kertoo hankkeen LVI-suunnittelun projektipäällikkö Kai-Kristian Vimpari Granlund Pohjanmaa Oy:stä.

Pohjois-Suomen Sähjö Oy:n sähköasentaja Hannes Mattila asentaa kaapeleita.

IV-tekniikka viimeisen päälle

Koska rakennus- ja taloteknisiä töitä tehdään keskellä tiivistä sairaalakampusta, laite- ja muut toimitukset työmaalle on pitänyt miettiä tarkasti. Toimitukset on jo pääosin tehty, sillä kohde valmistuu kuluvan vuoden kesäkuussa. Maaliskuussa tehtiin viimeisiä taloteknisiä asennuksia, joiden jälkeen oli vielä vuorossa talo- ja sairaalatekninen yhteensovittaminen.

1970-luvulla valmistuneen rakennuksen mataluuden johdosta alakaton yläpuolelle asennettaville taloteknisille järjestelmille jäi hyvin vähän tilaa. Tässä auttoi tietomallinnus, joka oli laadittu niin, että asentajat pääsivät seuraamaan mallia tietokoneen näytöltä. Kaikki eivät kuitenkaan tietokoneelta avautuvaa mallia käyttäneet; toinen vaihtoehto oli perinteinen suunnitelmapiirustus, joka niin ikään oli käytössä työmaalla.

Vesikatolle rakennettiin uusi iso ilmanvaihtokonehuone, johon sijoitetaan kaksi uutta konetta ja jossa huomioitiin tilavaraus myös myöhemmin toteutettavan hankkeen ilmanvaihtokoneille. Toinen koneista palvelee laboratoriotiloja, toinen heräämöä.

– Sijainti on käyttöaikaisen tilanteen kannalta tarkoituksenmukainen. Puhtaasti työmaan näkökulmasta sijainti on haasteellinen, koska IV-koneet ja muu LVI-tekniikka piti nostaa pienissä erissä asennuspisteeseen. Syy erien pienuuteen on se, että nosturi oli sijoitettava epätavallisen kauas, jolloin kerralla nostettava taakka ei saanut painaa paljon, kertoo työnjohtaja Jussi Romu työmaan pääurakoitsijana toimivasta Rakennus K. Karhu Oy:stä.

Pohjois-Sumen Sähkö Oy:n Jukka Rantamäki tutkii sähkösuunnitelmaa.

Koneet toimitti Jalasjärvellä tuotantoaan pyörittävä Koja Oy. Koneiden suurin ilmavirtaama on jopa 3,4 kuutiometriä sekunnissa. Laboratoriossa käsitellään muun muassa verinäytteitä, jotka saattavat sisältää erilaisia taudinaiheuttajia. Jopa tuberkuloosibakteerien ja muiden nykyään harvinaisten taudinaiheuttajien löytymiseen näytteistä on varauduttava. Siksi tilojen ilmanvaihto on järjestettävä niin, ettei näiden mikrobien pääsy huoneilmaan ole mahdollista. Tämän onnistumiseksi tiloihin on hankittu vetokaappeja ja laminaarivirtauskaappeja. Mikrobien pilaama ilma ohjataan vetokaapeista erillisillä kanavilla suodattimien läpi ulkoilmaan. Jos käsiteltävänä oleva näyte on vaarattomammasta päästä, se analysoidaan vetokaapin asemesta laminaarivirtauskaapissa. Sellainen eroaa vetokaapista siinä, että laminaarivirtauskaapin ilma ohjataan kaapin oman suodattimen kautta takaisin huonetilaan ja sitä kautta yleispoistoon.

– Vetokaapit liitetään ilmanvaihtokanavaan poistokanavayhteellä. Poistokanavaan imettävä ilma aiheuttaa työskentelytilaan alipaineen. Laminaarikaapit puolestaan tarjoavat käyttäjälle, tuotteille ja ympäristölle suojan potentiaalisesti vaarallisten mikro-organismien käsittelyssä HEPA-suodatetun ilmavirran avulla, selvittää kohteen ilmanvaihtosuunnittelusta vastaava Kai-Kristian Vimpari Granlund Pohjanmaa Oy:stä.

Talotekniikan osuus yli kolmannes

Kaikkien sairaalahankkeiden tavoin myös tässä hankkeessa ”tavanomaisen” talotekniikan lisäksi tarvitaan kehittynyttä sairaalatekniikkaa. Sen rajapinta on urakkasopimuksissa erikseen määritelty. Kiinteät sairaalalaitteet kuuluvat enimmiltä osin pääurakkaan. Muu sairaalatekniikka, esimerkiksi näytteiden tutkimiseen tarkoitetut analysaattorit, ovat tilaajan erillishankintoja. Talotekniset urakat ovat pääurakalle alistettuja sivu-urakoita. Ilmanvaihtourakoitsija on Lakeuden Ilmastointi Oy, joka on jo saanut pääosan kanava-asennuksista valmiiksi.

– Toimintakoevaiheeseen etenemme huhtikuun aikana, projektipäällikkö Mauno Kela kertoo.

Poikkeukselliseksi kohteen tekee Kelan mukaan laboratoriolaitteiden ilmanvaihdon säätöjärjestelmä. Sen avulla tulo- ja poistoilmamäärät saadaan keskenään tasapainoon lähes välittömästi järjestelmän reagoidessa välittömästi sen jälkeen, kun vetokaappi avataan.

– Kyseessä on automaatiojärjestelmä, jonka komponentit on asennettu valmiiksi esimerkiksi vetokaappeihin. Järjestelmä itse asiassa vaikuttaa koko ilmastointijärjestelmään, Kela lisää.Ilmanvaihtokoneiden hyötysuhde on silti erittäin tärkeä asia tässäkin hankkeessa. LVI-valvoja Jukka Mansikkamäki Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta korostaa sitä, että hyötysuhteen lisäksi koneesta on varmistettava suunnitelmien mukainen tiiviysluokka ja että se on helppo puhdistaa.

Tuberkuloosibakteerinäytteiden analysointi tapahtuu Jukka Mansikkamäen mukaan huoneessa, johon mennään sulkutilan kautta.

Myös sähkötöiden on merkittävä, kuten yleensäkin sairaalahankkeissa. Niistä, myös esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden sähköistyksestä, vastaa Pohjois-Suomen Sähkö Oy. Tässä kohteessa taloteknisten töiden kustannusosuus on 35 prosenttia ja rakennusteknisten töiden osuus 65 prosenttia. Rakennustekniset työt sisälsivät runsaasti purkuja; koko urakka-alue purettiin betonipinnoille asti. Koska puhtausluokkavaatimus oli P1 eli tiukin mahdollinen, pölyävät työvaiheet eli nimenomaan purkutyöt oli tehtävä eristämällä ja alipaineistamalla urakka-alue toiminnassa olevista tiloista.Niin ilmanvaihtotekniikka kuin kaikki muukin talotekniikka oli uusittava sataprosenttisesti. Tämä oli luonnollista, koska vanha talotekniikka ehti palvella yli 45 vuoden ajan.