Vihreä siirtymä uhkaa pysähtyä lämpöpumppu- ja kylmäalan osaajapulaan – ”Nyt tarvitaan järeämpiä toimia ja valtiovallan osallistumista ja sitoutumista”
Insinööritason koulutusta ei ole lainkaan tarjolla, eikä yhdessäkään ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai korkeakoulussa voi lukea edes sivuaineena kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikkaa.
"Jos jotain ei tehdä ja nopeasti, osaajia ei mitenkään riitä vastaamaan koko ajan kasvavaa lämpöpumppujen kysyntää", . Alalle tarvitaan ammattitaitoisia tekijöitä aina asentajista suunnittelijoihin ja projekteista vastaaviin. Asiaa ei voi jättää pelkästään yksittäisten oppilaitosten vastuulle", sanoo Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtaja Pauli Tarna. Kuva: SKLL/Matti Remes
Lämpöpumput ovat nousseet merkittävään rooliin vihreässä siirtymässä ja vähähiilisyyttä tavoiteltaessa. Alan koulutus on kuitenkin riittämätöntä, eikä koulutus riitä lähellekään kattamaan koko ajan kasvavaa tarvetta lämpöpumppualan osaajille, kertovat Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ja Suomen Lämpöpumppuyhdistys tiedotteessaan.
Lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna ennätysmäiset 50 prosenttia, ja kysyntä on voimakasta myös jatkossa. Kysyntää vauhdittaa nyt energian hinnan nousu, mutta pidemmällä aikavälillä vielä merkittävämpi tekijä on vihreä siirtymä ja pyrkimys hiilineutraaliin Suomeen.
Lämpöpumpuilla on keskeinen rooli, kun pyritään eroon polttoon pohjautuvasta lämmityksestä, joka nykyisellään tuottaa merkittävän määrän Suomen hiilidioksidipäästöistä.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää, että on päästävä eroon sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä että pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta, toteaa Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen tiedotteessa.
Lämpöpumppualan koulutus on kuitenkin täysin riittämätöntä eikä vastaa alan tarvetta nyt eikä tulevaisuudessa. Insinööritason koulutusta ei ole lainkaan tarjolla, eikä yhdessäkään ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai korkeakoulussa voi lukea edes sivuaineena kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikkaa, saati erikoistua näiden tekniikoiden asiantuntijaksi.
– Jos jotain ei tehdä ja nopeasti, osaajia ei mitenkään riitä vastaamaan koko ajan kasvavaa lämpöpumppujen kysyntää. Alalle tarvitaan ammattitaitoisia tekijöitä aina asentajista suunnittelijoihin ja projekteista vastaaviin. Asiaa ei voi jättää pelkästään yksittäisten oppilaitosten vastuulle, vaan nyt tarvitaan järeämpiä toimia ja valtiovallan osallistumista ja sitoutumista, Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtaja Pauli Tarna sanoo tiedotteessa.
Asuntojen ja kiinteistöjen lämmityksen ja jäähdytyksen lisäksi lämpöpumpputeknologiaa hyödynnetään jatkuvasti yhä enemmän myös kaukolämmön ja teollisuuden energiantuotannossa. Iso osa perustuotannosta on korvattavissa lämpöpumpuilla, kun opitaan käyttämään erilaisia hukka- ja ympäristölämmön lähteitä.
”Teollisuus voi lisätä energiaomavaraisuuttaan esimerkiksi hyödyntämällä hukkalämpöä omissa prosesseissaan, kiinteistöjen lämmityksessä tai myymällä energiaa kauko- tai aluelämpöverkkoon. Lämpöpumput ovat avainroolissa, kun pyritään kaukolämmön ja energiantuotannon päästövähennyksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun tavoite hiilineutraalista kaukolämmöstä nojaa pitkälti lämpöpumppuihin. Tavoitteisiin ei päästä ilman alan osaajia”, Tarna ja Hirvonen jatkavat tiedotteessa.
