Vuoden LVI-suunnittelija Eveliina Vesalainen: ”Kaikki rakennuksen ympärillä työskentelevät voisivat puhaltaa enemmän yhteen hiileen”

Eveliina Vesalaisen mielestä on hienoa olla töissä talotekniikka-alalla juuri nyt, kun LVI-suunnittelupöydillä ratkotaan esimerkiksi ilmastonmuutosta ja sen alailmiöitä.

Juttu on julkaistu alun perin syyskuussa 2022 Talotekniikka-lehdessä 6/2022.

Lämpöpumput. Ilman niitä projektipäällikkö Eveliina Vesalainen ei ehkä työskentelisi LVI-suunnittelijana vaan ympäristöpuolen insinöörinä. Ennen LVI-uraansa hän opiskeli nimittäin Lahden ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian insinööriksi ja päätyi opintojensa ohella työskentelemään lämpöpumppujen parissa.

– Minulla oli vahva visio hakea valmistumisen jälkeen opiskelemaan ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi. Mutta sitten innostuin lämpöpumpuista, putkimaailmasta ja energia-asioista LVI-teknisestä näkökulmasta. En tiennyt, voiko Aalto-yliopistoon päästä tällaisella ympäristötaustalla lukemaan energia- ja LVI-tekniikkaa. Mutta päätin hakea ja pääsin.

Vesalaisen käymissä ympäristöpuolen opinnoissa energiaa oli opetettu melko yläkäsitteillä, uusiutuvan energian kannalta. Häntä alkoi kiinnostaa tarkempi taso: laitteet, kytkennät, energian liikkuminen. Se, mitä konehuoneen puolella tapahtuu.

Perspektiiviä kaksoistutkinnosta

Vesalainen valmistui ympäristöteknologian insinööriksi vuonna 2014 ja Aalto-yliopistosta energia- ja LVI-tekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2017. Aallon opintojen aikaan hän aloitti Granlundilla LVI-suunnittelijaharjoittelijana, siirtyi valmistumisensa jälkeen yrityksessä LVI-suunnittelijaksi ja tämän vuoden alusta projektipäälliköksi.

Kaksoistutkintonsa Vesalainen kokee laajentavan perspektiiviä LVI-suunnittelijan työssä: hän ajattelee asioita myös LVI-tekniikan ulkopuolelta. Ja toki ympäristöasiat ovat myös nykyään paljon LVI-suunnittelijoiden työpöydillä.

– On arkipäivää, että meillä käsitellään palaverissa esimerkiksi rakennusta, jolle halutaan ympäristösertifikaatti. Ja vähähiilisyyttä LVI-suunnittelijan pitää nykyään ja tulevaisuudessa ymmärtää esimerkiksi materiaalien päästöjen kautta, Vesalainen sanoo.

Suomalaiseen LVI-suunnitteluun Vesalainen kaipaa lisää yhteistoiminnallista asennetta.

– Suunnitteluryhmä, urakoitsijat, laitevalmistajat ja ihan kaikki rakennuksen ympärillä työskentelevät voisivat puhaltaa enemmän yhteen hiileen. Ymmärrän kiireen ja aikataulut, mutta autettaisiin kaveria silloin kuin tarvitsee.

Mistä yhteistyö sitten kiireen lisäksi kiikastaa?

– Ennakoitavuus mahdollisuuksien mukaan olisi ihan hyvä juttu. Ja että kaikki sitoutuisivat yhdessä sovittuun. Aina ulkopuolelta tuleviin muutoksiin ei voi vaikuttaa, mutta hyvässä yhteishengessä voi porukalla miettiä, miten niistä selvitään ja jatketaan eteenpäin.

Tietomallinnusta ja opettamista

Projekteihin kuluu 80–90 prosenttia Vesalaisen työajasta. Lisäksi häntä työllistävät esimerkiksi Building Smart Finlandin kehitystyöt. Vesalainen teki diplomityönsä tietomallin tietosisällön vakioinnista yhteistyössä Building Smart Finlandin kanssa. Nyt työn alla on jatkoprojekteja tietosisällön kehitys- tai nimikkeistöasioista.

– Diplomityöni visio ei ole vielä ihan käytännön tasolla toteutunut, mutta ala yhteistyössä ajaa sitä. Kyllä se sieltä tulee, mutta ei ehkä ihan niin nopeasti kuin diplomityössäni kaavailin, Vesalainen sanoo.

Vesalainen on työskennellyt myös avustavana opettajana Aalto-yliopiston LVI-tekniikan kursseilla, avustanut piirtämistä Magicadilla.

– Kouluttaminen ja tiedon jakaminen varsinkin alalle tuleville on lähellä sydäntäni. Aallon opiskelijat ovat innokkaita ja rohkeita, he tuovat omat ajatuksensa esille eivätkä pelkää kysyä. Aallosta tulevat harjoittelijamme saattavat kyseenalaistaa esimerkiksi ohjelmistotason juttuja ja silloin joudun miettimään asiaa itsekin.

Vesalainen uskoo Revit-ohjelmiston tekevän vahvasti tuloaan LVI-alalle. Hän oli mukana kehittämässä Revitin käyttöönottoa ja mallinnusta Järvenpään yhteiskoulun LVI-suunnittelussa ja on sen jälkeen käyttänyt Revitiä myös Kumpulan luonnontiedelukion hankkeessa.

– Revit on LVI-alalla seuraava steppi tietomallinnuksen maailmassa. Magicad on vähän sellainen 2,5D-ohjelmisto, mutta Revit on 3D-ohjelmisto. Revitillä pystyy tuomaan tietosisältöä Magicadia tarkemmin ja helpommin. Sitä kautta yhteensopivuus muihin ohjelmistoihin on parempi.

Vesalainen pitää Revitiä detaljitasolla Magicadia parempana. Se helpottaa ja nopeuttaa suunnittelua.

– Magicadissa tasosuunnitelmiin pitää luoda kaikenlaisia koukeroita, jotta järjestelmät saa kerrosten välillä laskettua läpi. Revitissä se tulee ikään kuin automaattisesti. Arkkitehdit ovat käyttäneet Revitiä pitkään. Kun LVI-suunnittelijat käyttävät sitä myös, tietyt jutut ja yhteensopivuudet helpottuvat.

Oppia Triplasta

LVI-suunnittelijaharjoittelijana Vesalainen teki monta vuotta käytännössä pelkästään Helsingin Pasilassa sijaitsevan Tripla-kauppakeskuksen suunnittelua. Hankkeessa hän oppi LVI-suunnittelijan perustaidot: miten suunnittelua lähdetään tekemään, mitä lähtötietoja tarvitaan, mitä lasketaan – koko prosessin.

– Osasin aika vähän käytännön LVI-suunnittelua, kun tulin koulusta. Opiskelin Aalto-yliopistossa vain maisterivaiheen, joka on aika teoreettinen. Käytännön oppi tuli Triplasta, esimerkiksi tietomallinnus täysin. En ollut aiemmin tehnyt tietomalleja, Vesalainen kertoo.

Vesalainen työskenteli Triplassa parkkihalli- ja kauppakeskussuunnittelussa. LVI-suunnittelijalta tämä vaati tilatyyppien erityispiirteiden ymmärtämistä ja LVI-tekniikkaan liittyvien asioiden tunnistamista: ketä tila palvelee ja mitä sinne halutaan.

– Esimerkiksi Triplan korkeassa aulatilassa piti saada ilma tulemaan oikeasti alas, se on aulatilan erityispiirre. Maisemahississä taas piti miettiä, paljonko se tarvitsee jäähdytystä – ymmärtää, mitä lasi siinä tarkoittaa.

Mittakaava oli sanalla sanoen valtava: kun tavallisessa toimistorakennuksessa on ehkä kaksi porrashuonetta ja yksi hissiryhmä, Triplassa niitä on useita kymmeniä.

– Jos hissien ilmanvaihdon suunnitteluun menee normaalisti tunti, Triplan kokoisessa kohteessa siihen meni viikko tai viikkoja.

Triplan kokoon liittyivät myös sen haasteet, sisäiset ja ulkoiset aikataulut oli saatava sopimaan yhteen. Hanketta suunniteltiin ja rakennettiin samaan aikaan, mikä vaati suunnittelulta muuntautumiskykyä.

– Kun olimme suunnitelleet vaikka ravintolan peruskonseptilla, vuokralainen saattoikin haluta jotain muuta. Mukaan tuli muutossuunnittelua ja sen aikatauluttaminen.

LVI-teknistä turvallisuutta

Nyt Vesalainen työskentelee Vantaan pääpoliisiasema- ja poliisivankilahankkeen suunnittelun parissa. Kyseessä on vaativa turvaluokiteltu kohde, josta löytyy erikoistiloja. Näiden yhteensovittaminen vaatii tiivistä yhteistyötä käyttäjän kanssa.

– Kauppakeskuksen tapaisessa julkisessa tilassa voidaan miettiä paljon esimerkiksi päätelaitteiden ulkonäköä. Mutta Vantaan pääpoliisiasema- ja poliisivankilahankkeessa palaverit ja suunnittelut menevät aina turva edellä. Käyttäjän turvakriittiset toiminnot pitää kohteessa pystyä turvaamaan joka tilanteessa, Vesalainen kertoo.

Swing-nimiseen Espoon Keilaniemessä sijaitsevaan hotelli-toimisto-kohteeseen Vesalainen taas suunnittelee parhaillaan vuokralaismuutoksia: kun toimistossa vuokralaiset vaihtuvat, tulee pieniä käyttäjälähtöisiä muutoksia.

Vesalaisen työpöydällä on myös työmaavaiheessa olevia kouluhankkeita.

– LVI-suunnittelijalle tulevat työmaa-aikaiset tehtävät eivät aina ole kovin ennakoitavissa. Mutta on upeaa nähdä, kun rakennus pikkuhiljaa nousee ja lopulta valmistuu.

Ilmastonmuutosta ratkaisemassa

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta katse pitäisi Vesalaisen mielestä LVI-suunnittelussa kääntää nyt vähähiilisyyden suuntaan: Voimmeko esimerkiksi tehdä järjestelmäratkaisuja, joilla rakennuksen hiilijalanjälki pienenee? Tai vaihtaa vaikkapa viemäreiden materiaalia?

– Tiedämme aika hyvin rakennuksen rungon hiilipäästöt. Ja sen, miten niihin voi vaikuttaa. Mutta talotekniikassa tietotaso jää energian tuotantopuolelle. Emme oikein tiedä taloteknisten järjestelmien materiaalipäästöjä saati sitä, miten niitä voisi vähentää. Tämä asia vaikuttaa merkittäviltä osin rakennuksen hiilipäästöihin.

Vesalainen painottaa myös energian kierrätyksen tärkeyttä. Hankkeissa monet ratkaisut ovat kustannuskysymyksiä, mutta olisi tärkeää saada hukkalämpö talteen.

– Aina kun jossain kaaviossa esitetään ylilämpöjen puhaltamista ulos, pitää herätä miettimään ratkaisua. Lähtökohtaisesti tavoitetilana on varmasti kaiken rakennuksen tuottaman hukkalämmön talteenottaminen ja kierrättäminen takaisin rakennuksen käyttöön. Ettei taivaalle puhalleta mitään. Käytännössä tämä tehdään usein lämpöpumppujen avulla.

Palaamme siis taas lämpöpumppuihin. Ilman niitä Vesalainen ei ehkä koskaan olisi päätynyt LVI-alalle. Ja silloin Vuoden LVI-suunnittelija -kilpailun tuomaristo ei olisi voinut valita voittajaksi juuri häntä.

Jutun kirjoittaja, Talotekniikka-lehden päätoimittaja Piritta Porthan kuului Vuoden LVI-suunnittelija -kilpailun tuomaristoon. Muita tuomariston jäseniä olivat Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö, Unidrainin toimitusjohtaja Thomas Granberg sekä SKOL ry:n kehityspäällikkö Matti Kiiskinen. Tuomariston päätös oli yksimielinen.

——————————————————————————————————————————————-

EDIT 17.11.2022

Vesalainen pohti haastattelussa tietomallinnusohjelmien erovaisuuksia ja käytti ohjelmistoista nimiä ”Revit” ja ”Magicad”. Jutun julkaisun jälkeen Magicad Group Oy:n tekninen aluepäällikkö Tommi Piittala oli yhteydessä Talotekniikka-lehden toimitukseen ja halusi täsmentää lukijoillemme, että artikkelissa vertaillaan Autocadia ja Revitiä, ei Magicadia ja Revitiä. Magicad on oma ohjelmisto, joka toimii sekä Autocad- että Revit-alustojen päällä. ”Olemme muissakin yhteyksissä huomanneet, että Suomessa helposti suunnittelijoiden keskuudessa vertaillaan, hieman huolimattomasti, miten asiat tehdään Magicadilla ja Revitillä. Aiheellisempi vertailu olisi kuitenkin joko Autocadin ja Revitin, tai sitten Magicad for Autocadin ja Magicad for Revitin välillä. Magicad on lisäohjelmisto kyseisille alustoille”, Piittala täsmensi Talotekniikka-lehdelle.