Ilmanvaihto- ja sisäilma-alan asiantuntijat laativat katsastusoppaan ilmanvaihtojärjestelmän kunnon tarkastamiseen

Hyvin toimiva ilmanvaihto on yksi keskeisistä terveellisen ja viihtyisän sisäilman laadun tekijöistä.

Juttu on julkaistu uusimmassa, syyskuussa 2022 ilmestyneessä Talotekniikka-lehdessä 6/2022.

Oikean suuruisella ilmanvaihdolla parannetaan kouluissa oppimistuloksia ja työpaikoilla työn tuottavuutta. Hyvä ilmanvaihto vähentää myös sisäilmaan liittyvää oireilua ja sairastavuutta.

Tiloja palvelevan ilmanvaihtojärjestelmän kunnossa, toiminnassa tai puhtaudessa voi olla kuitenkin puutteita, jotka heikentävät ilmanvaihdon toimintaa ja sisäilman laatua. Tämän vuoksi ilmanvaihtojärjestelmän kunto, oikea toiminta ja puhtaus tulisi varmistaa säännöllisin väliajoin tehtävillä katsastuksilla.

Nyt julkaistu ilmanvaihdon katsastusopas antaa mallin ja ohjeet katsastuksen suorittamiseen. Katsastusmenettely on pyritty pitämään yksinkertaisena ja kustannustehokkaana, mutta kuitenkin riittävän yksityiskohtaisena ilmanvaihdon toiminnan varmentamiseksi. Katsastus antaa kiinteistön omistajalle kokonaiskuvan ilmanvaihdon kunnosta ja korjaustarpeista. Opas on laadittu osana valtioneuvoston strategista ohjelmaa Terveet tilat 2028.

Katsastusoppaassa on esitetty ilmanvaihtojärjestelmän katsastuksen sisältö ja kulku askel askeleelta sekä katsastukseen tarvittavat laitteet. Opas antaa yksityiskohtaisia ohjeita ilmanvaihtolaitteiden kunnon arviointiin. Oppaassa määritellään ilmanvaihtojärjestelmien katsastusvälit, katsastajan osaamisvaatimukset ja laadunvarmistusmenettely. Oppaassa on omat ohjeet koneelliselle tulo- ja poistoilmajärjestelmälle, koneelliselle poistoilmajärjestelmälle sekä painovoimaiselle ilmanvaihdolle.

Oppaan liitteenä on ohjeet katsastuksen tilaajalle ja katsastajalle sekä esimerkit katsastuspöytäkirjasta ja -todistuksesta. Oppaan liitteenä on myös tarkastuslistat katsastuksen tekijälle.

Katsastuksessa ilmanvaihtojärjestelmän kunto, toiminta ja puhtaus arvioidaan pääasiassa aistinvaraisesti havainnoiden ja laitteiden toimintaa testaten (näkyvät viat, likaantuminen, vuodot, hajut, äänet jne.). Jos tarkastuksessa havaitaan vikoja tai puutteita, ne kirjataan katsastuspöytäkirjaan. Vakavimmat viat kirjataan korjauskehotuksena ja muut huomautuksina.

Korjauskehotuksena kirjatut viat on korjattava ennen katsastuksen hyväksyntää. Tehdyt korjaukset tarkastetaan uusintakatsastuksessa vastaavalla tavalla kuin ajoneuvojen katsastuksessa. Huomautuksena kirjattujen vikojen korjaukselle on aikaa seuraavaan määräaikaiskatsastukseen asti. Hyväksytystä katsastuksesta laaditaan katsastustodistus, joka voidaan asettaa kiinteistön käyttäjien nähtäville.

 Katsastuksessa tehtävien tarkastusten määrää ja katsastuskustannuksia voidaan vähentää rakennusautomaatiosta saatavalla trendiseurannalla. Sen vuoksi on suositeltavaa, että kiinteistön rakennusautomaation käytöstä vastaava henkilö tekee trendiseurannan ilmanvaihtojärjestelmien toiminnasta (ilmanvaihdon käyntiaika, sisäänpuhallus- ja sisäilman lämpötila jne.) katsastusta edeltävän kuukauden ajalta.

Ilmanvaihdon katsastus alkaa pätevän katsastajan valinnalla ja katsastuksen tilaamisella. Seuraavaksi tilaaja toimittaa katsastettavan kohteen ilmanvaihtoa koskevat asiakirjat katsastajalle:

• ilmanvaihtopiirustukset
• ilmanvaihtokoneiden säätö- ja toimintakaaviot (eivät koske painovoimaista ilmanvaihtoa)
• ilmavirtojen mittaus- ja säätöpöytäkirjat
• paine-erojen mittaus- ja säätöpöytäkirja (koskee rakennuksia, joiden ulkovaipan ilmavuotoluku q₅₀ ≤ 0,6 m³/(hm²))
• ilmanvaihtokanavien puhdistuspöytäkirjat
• kiinteistönhoitosopimukseen sisältyvät ilmanvaihtojärjestelmän tarkastusvälit ja huoltotyöt.

Tilaajan on myös selvitettävä katsastuksen suorittamisen edellytykset, kuten pääsy tiloihin ja ilmanvaihdon konehuoneisiin, tilojen käyttö ja henkilömäärät sekä rakennusautomaatiojärjestelmästä saatavat trendiseurantatiedot ennen katsastusta. Katsastus alkaa aloituspalaverilla, jossa käsitellään asiakirjoissa havaitut puutteet ja etukäteen selvitettävät asiat sekä sovitaan kohdekierroksella tarkastettavat tilat.

Kohdekierroksella kierretään rakennus sovitussa järjestyksessä läpi. Tähän kuuluu käynti ilmanvaihtokonehuoneissa ja huonetiloissa, sekä tarvittaessa myös vesikatolla. Kierroksen laajuuteen vaikuttaa ilmanvaihtojärjestelmien tyyppi, ilmanvaihtokoneiden määrä sekä huonetilojen ja päätelaitteiden määrä. Tarkastuskohteiden kunto kirjataan järjestelmäkohtaisesti katsastuspöytäkirjaan.

Katsastus päättyy loppupalaveriin ja tulosten esittelyyn tilaajalle. Loppupalaveri pidetään sitten, kun katsastaja on tehnyt yhteenvedon katsastuksesta. Katsastuksesta laadittu katsastuspöytäkirja ja -todistus tallennetaan kiinteistönpitokirjaan. Ilmanvaihtoa ohjaavan automaation toiminta suositellaan tarkastettavaksi etäyhteydellä ennen kohdekierrosta, mikäli se on mahdollista. 

Ilmanvaihdon katsastus on laajempiin tutkimuksiin ja mittauksiin verrattuna nopea ja kustannustehokas ilmanvaihdon tarkastusmenettely. Kiinteistön omistaja saa katsastuksessa tiedon ilmanvaihdon kunnosta, toiminnasta sekä korjaus- ja puhdistustarpeesta. Katsastus voidaan myös tehdä ilmanvaihtokanavien puhdistuksen ja ilmavirtojen säädön yhteydessä: IV-kanavien puhdistus (puhdistuspöytäkirja), ilmavirtojen säätö (mittaus- ja säätöpöytäkirja) ja IV-katsastus (katsastuspöytäkirja ja katsastustodistus).

Ilmanvaihdon katsastusopas on laadittu erityisesti julkisten rakennusten, kuten opetusrakennusten, päiväkotien ja toimistorakennusten, ilmanvaihdon katsastuksiin. Katsastuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös sisäilmaongelmien ratkaisussa ja energiatehokkuuden parantamisessa. Yhtenä mallina katsastusoppaan laadinnassa on ollut Senaatti-kiinteistöjen harjoittama omien kiinteistöjensä ilmanvaihdon tarkastustoiminta, joka on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi parantaa sisäilmaan tyytyväisten osuutta Senaatin kiinteistöissä.

Katsastusopasta kokeiltiin kuuden kaupungin rakennuksissa keväällä 2022. Katsastettavia kiinteistöjä oli yhteensä yksitoista, joista kolme oli päiväkoteja, kuusi koulua ja kaksi kirjastoa. Katsastettavien ilmanvaihtojärjestelmien määrä vaihteli rakennuksissa yhdestä tulo- ja poistoilmajärjestelmästä ja erillispoistosta yli kymmeneen tulo- ja poistoilmajärjestelmään ja erillispoistoon. Katsastusten tekemiseen osallistui kahdeksan yritystä, jotka toimivat LVI-urakoinnin ja -konsultoinnin sekä kiinteistön ylläpidon tehtävissä. Katsastajilla oli käytössä ilmanvaihdon katsastusoppaan luonnosversio, tarkastuslistat ja katsastuspöytäkirja. 

Ilmanvaihdon katsastuksissa vain yhden katsastetun kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmät läpäisivät katsastuksen ilman korjauskehotusta. Yleisimpiä havaittuja vikoja olivat tulo- ja poistoilmavirtojen epätasapaino, poistoilmaventtiilien likaantuminen, lumen pääsy tuloilmakoneeseen ja -suodattimiin, erillispoistojen käynnistyspainikkeiden ohjauksen toimimattomuus ja virheelliset tiedot automaation näytöllä mm. säätöpeltien asento. Tämä kokeilu osoitti katsastusmenettelyn tarpeellisuuden ja oppaan käyttökelpoisuuden.

Ilmanvaihdon katsastusten laadukas tekeminen edellyttää katsastajien koulutusta ja pätevöitymistä. Ilmanvaihdon katsastuksen sujuvuuden takia on suositeltavaa, että katsastuksessa on mukana kaksi henkilöä.

Ilmanvaihdon katsastajan on tunnettava rakennusten ilmanvaihtoa ja sisäilmastoa koskeva säädökset ja oppaat. Katsastajan on osattava lukea ja ymmärtää ilmanvaihtopiirustuksia, säätökaavioita ja toimintaselostuksia. Katsastajan on osattava arvioida ilmanvaihtolaitoksen puhtaus, huonetilan ilmanvaihdon riittävyys, ilmavirtojen tasapaino ja ilmanjaon toiminta. Katsastajan on osattava tunnistaa ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien sekä rakennusautomaatiojärjestelmien oikea ja virheellinen toiminta. Yksityiskohtaiset osaamisvaatimukset on lueteltu oppaassa. SuLVI on valmistelemassa koulutuspakettia katsastajille.

Ilmanvaihtojärjestelmien säännölliset tarkastukset ovat olleet esillä EU-maissa jo pitkään. Yksityiskohtaisia tarkastuksia varten on laadittu standardeja, mutta raskautensa vuoksi niiden käyttö ei ole levinnyt. EU-maissa ilmanvaihtojärjestelmien toiminta tarkastetaan yleensä käyttöönotettaessa, mutta ei sen jälkeen.

Poikkeuksen tekee Ruotsi, jossa tarkastukset ovat olleet pakollisia yli 30 vuoden ajan. Viranomaissäädökset määrävälein tehtävistä tarkastuksista (Obligatorisk ventilations kontroll – OVK) tulivat Ruotsissa voimaan jo vuonna 1991. Ilmanvaihtojärjestelmä on tarkastettava käyttöönotettaessa ja käyttöönoton jälkeen kolmen tai kuuden vuoden välein riippuen ilmanvaihtojärjestelmän tyypistä ja rakennuksen käyttötarkoituksesta. Ilmanvaihdon tarkastajalta vaaditaan riittävä pätevyys ja kelpoisuus. Sen määrittää siihen akreditoidut laitokset (RISE Certifiering ja Kiwa). Pätevistä tarkastajista pidetään luetteloa.

Ilmanvaihdon toiminnan vertailu Ruotsin ja Suomen välillä on mielenkiintoinen. Erot maiden välillä tulivat esiin vuonna 2019 julkistetussa SisäNyt-selvityksessä. Noin 60 % Kuntaliiton kyselyyn vastanneista piti Suomessa ilmanvaihtoa ainakin osasyyllisenä sisäilmaongelmiin. Ruotsin kunnille suunnatussa kyselyssä vastaava osuus oli vain 10 %. Suureen maiden väliseen eroon saattaa olla syynä, ainakin osittain, Ruotsissa käytössä olevat ilmanvaihdon pakolliset tarkastukset.

Ilmanvaihdon katsastusopas on tulos Ympäristöministeriön vuonna 2020 käynnistämästä Ilmanvaihdon katselmukset -hankkeesta. Katsastusoppaan laatimisesta vastasi FINVAC yhteistyössä VVS Föreningen i Finland rf:n, Sisäilmayhdistys ry:n, Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

Oppaan laatimiseen osallistui ilmanvaihto- ja sisäilma-alan käytännön asiantuntijoita, joiden panos katsastusoppaan laatimisessa oli ensiarvoisen tärkeä. Opas julkaistiin Terveet tilat 2028 -verkkosivuilla elokuussa 2022. Ilmanvaihdon katsastus perustuu vapaaehtoisuuteen eikä sen tekemiseen ole viranomaissäädösten mukaista velvoitetta.