Pekka Metsistä Vuoden alumni 2020

Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi on nimitetty Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Vuoden 2020 alumniksi. Tunnustus myönnettiin nyt viidennen kerran. 

– Pekka Metsi on edistänyt talotekniikan alan kehitystä ja tutkimusta laajasti ja pitkäjänteisesti. Hänellä on vuosien kokemus kiinteistöalan ja rakennusalan prosessien ja liiketoiminnan kehittämisestä, sanoo Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Gary Marquis.

– Metsin johtama Granlund-konserni on merkittävä diplomi-insinöörien työllistäjä. Tällä hetkellä konsernissa työskentelee noin 300 diplomi-insinööriä ja kymmenen tekniikan tohtoria. Yhtiö on myös tukenut apurahojen avulla useita alan diplomitöitä ja väitöskirjoja Aalto-yliopistossa. Arvostamme myös Pekka Metsin ja Granlundin asiantuntijoiden vahvaa panosta lukuisissa tutkimushankkeissa ja opetuksessa.

Metsi ja Granlund ovat mukana muun muassa Aalto-yliopiston ja rakennusalan yritysten yhteisessä Building 2030 -tutkimushankkeessa, jonka avulla halutaan varautua rakennusalaan kohdistuviin muutoksiin – kuten digitalisaatioon, nopeaan kaupungistumiseen ja ilmastonmuutokseen – ja samalla varmistaa, että rakennusalan liiketoiminta on jatkossakin kestävällä pohjalla.

Metsi on Granlundin kolmas toimitusjohtaja yhtiön historiassa. Sitä ennen hän on toiminut useita vuosia asiantuntijatehtävissä Granlundin palveluksessa ja aloitti nykyisessä tehtävässään vuonna 2010.

Metsi valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä Korkeakoulusta ja Konetekniikan koulutusohjelmasta 9.6.1988. Hänen erityisaloinaan olivat LVI-tekniikka ja rakentamistalous.

– Aalto-yliopistolla on erityinen rooli suomalaisen tekniikan alan ja nykyisin monen muunkin toimialan kehityksessä. Meillä Granlundilla on aina uskottu, että innovaatio- ja kehitystoiminta on myös liiketoiminnan kehittämisessä keskeistä. Sitä kautta yhteistyö Aallon kanssa on ollut luonnollinen valinta. Asiantuntijatoiminnassa oman osaamisen kehittäminen jatkuu koko työuran ajan, Metsi sanoo.

– Toimialallamme on liian vähän tohtoreita ja olemme yrittäneet olla paikkaamassa tätä puutetta yhdessä Aallon kanssa. Osittain osaamista valuu myös Suomen kannalta hukkaan, kun ulkomaiset jatko-opiskelijat eivät löydä sopivia työhaasteita täältä. Olemme pyrkineet vastaamaan myös tähän. Toivomuksena on, että Aallossa säilyy jatkossakin vahvana suuri kiinteistö- ja rakennusklusteri sekä talotekniikka merkittävänä osana sitä. Juuri nyt näyttää hyvältä.

Esittelyssä Vuoden alumni 2020 Pekka Metsi

Kertoisitko itsestäsi ja urapolustasi? Miten päädyit opiskelemaan juuri valitsemaasi alaa?

Ura- ja opiskelupolkuani ei ole värittänyt niinkään päämäärätietoinen ja systemaattinen suunnitelmallisuus, vaan enemmänkin tarttuminen mahdollisuuksiin ja sitä kautta hyvien asioiden löytyminen. Tapiolan Yhteiskoulun pitkän matematiikan lukijalle Poli ja Otaniemi oli varmaan aika ilmeinen valinta.

Hyviä koulukavereita oli paljon mukana valintaa tehtäessä, ja monet tulivat samaa polkua. LVI-tekniikassa ja rakentamistaloudessa viehättivät varmaan niiden käytännönläheisyys ja vaikuttavuus ihmisten arkeen. Tosin en ole ihan varma, kuinka syvällistä pohdintaa silloin kaksikymppisenä tuli harrastettua.

Mitkä ovat talotekniikan suurimmat haasteet?

Talotekniikan ehkä suurin haaste on sen liian matala profiili sekä toimialan sisällä että varsinkin ns. suuren yleisön silmissä. Talotekniikalla ratkotaan suuria energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen liittyviä haasteita kiinteistö- ja rakennusalalla. Ihmiset viettävät suurimman osan elämästään sisätiloissa ja sisäolosuhteet ovat talotekniikan ydintä – nykyinen pandemiatilanne vain korostaa tätä.

Ilman kiinteistöjen toimivaa ja helppokäyttöistä ilmastointi-, valaistus- ja tietotekniikkaa elämämme olisi aika erilaista. Digitalisaation avulla data saadaan virtaamaan kiinteistöistä, ja sitä kautta murros energia-asioissa, kiinteistöjen johtamisessa ja toivottavasti myös rakennusprosessissa mahdollistuu. Haasteiden sijaan näen siis suuria mahdollisuuksia. Toki kovaa työtä tässä murroksessa pärjääminen vaatii.

Mitkä ovat neuvosi tekniikan alan ja rakennusalan opiskelijoille? Mitä kannattaa opiskella ja millaisia taitoja kannattaa kehittää tulevaisuutta varten?

Oman opiskelumenestykseni pohjalta en ole ehkä paras neuvonantaja tässä asiassa, mutta työelämäkokemuksen kautta jonkinlaista näkemystä on tullut. Itsestään selvää on, että datan ja digin tulee olla osa kaikkea osaamista. Ainakin sen ymmärryksen. Rakentamiseen liittyen olisi hienoa nähdä diplomi-insinöörejä, jotka ymmärtävät niin teknologiaa, liiketoimintamalleja, prosesseja kuin niiden johtamista.

Olen ymmärtänyt, että ainakin rakentamistalouden kautta on tällaista ajattelua tullutkin lisää. Smart Building -aihepiiri onkin jo vahvasti Aallossa mukana. Muutenkin talotekniikan näkökulmasta Aallossa on hyvin eri osa-alueita tarjolla. Toivottavasti opiskelijoille löytyy myös tarpeeksi tukea haastavien ja mielenkiintoisten opintopolkujen löytämisessä. Kaiken tämän lisäksi kannattaa tietysti pitää sopivasti hauskaa, ja sitähän Aallossa kai vieläkin osataankin.

Opiskeluajan paras oppi, josta on ollut apua työelämässä? 

Vaikea on nimetä yhtä asiaa. Laaja-alaisuus ja looginen ajattelu. Ensin fysiikan lakien ja sitten suurempien kokonaisuuksien ymmärtäminen. Asiantuntijuuden arvostus avasi silmiä. Tieteen ja liiketoiminnan liitto.

Aallossa opiskelu on loistava verkostoitumisen mahdollisuus. Ei ainoastaan oman toimialan sisällä, vaan ihan joka suuntaan. Tämä korostuu tietysti rakentamisessa ja kiinteistöalalla, jotka nimenomaan tuottavat palvelua lähes kaikille muille toimialoille. Monta hyvää juttua on jäänyt mieleen.

Kerro jokin yllättävä tieto sinusta. 

Taiteella ja kulttuurilla on ollut aina merkittävä rooli omassa elämässäni. Vaikka en ole mikään asiantuntija, niin uskon vahvasti, että maailmasta tulee parempi paikka, kun taide ja kulttuuri saavat vahvan jalansijan. Museot, taidenäyttelyt ja varsinkin modernimpi taide, tasokas suomalainen teatteri ja laadukkaat elokuvat tuottavat hienoja elämyksiä.

Viime vuosina olemme päässeet Granlundillakin enemmän rakentamaan linkkiä taiteen ja teknologian välillä. Valo ja ääni toimivat myös taiteen välineinä ja tätä haluamme ehdottomasti lisää.

Mikä on mielestäsi paras ilmastoteko?

Mielestäni paras ei löydy mistään yksittäisestä tempusta, vaan asian kokonaisvaltaisesta huomioinnista – sekä yrityksinä että yksilöinä. Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on otettava huomioon kaikessa tekemisessä, ja tulevaisuudessa se ohjaa meitä yhä enemmän. Nyt vielä suhteellisen löyhästi, mutta jatkossa yhä enemmän myös pakottavasti.

Meillä Granlundilla hiilijalanjälki asiantuntijatoiminnassa on suhteellisen pieni, mutta meidän pitää ajaa sitä kohti nollaa ja johtaa asiaa aktiivisesti. Hiilikädenjälkemme on erittäin suuri. Olemme mukana tuhansissa projekteissa vuosittain, ja sitä kautta energiatehokkuuden, uusiutuvien ratkaisujen, kulutusjouston ja monien muiden ratkaisujen motivointi asiakkaillemme on suuri mahdollisuus. Tarvitaan radikaaleja innovaatioita, mutta ne ottavat aikansa. Siksi myös arjen puurtamisella ja pienten asioiden ratkaisemisella on suuri merkitys.