Radonmittaukset tiukkenivat
Uusi säteilylaki astui voimaan joulukuussa 2018, minkä myötä työpaikoilla ja muissa oleskelutiloissa radonkaasun suurin sallittu viitearvo pieneni 400 Bq/m3:sta > 300 Bq/m3:iin.
Uusi säteilylaki astui voimaan joulukuussa 2018, minkä myötä työpaikoilla ja muissa oleskelutiloissa radonkaasun suurin sallittu viitearvo pieneni 400 Bq/m3:sta > 300 Bq/m3:iin.
Radonin lakisääteisen mittausvelvollisuuden piiriin tuli useita alueita ympäri Suomea, työpaikan radonmittaus on nyt pakollista muun muassa koko pääkaupunkiseudulla. Riskialueita on nyt kaikkiaan 102 kuntaa ja niiden lisäksi 53 postinumeroaluetta.
Koska radonriskin tilastointi on perustunut Säteilyturvakeskuksella lähinnä omakotimittauksin, se on antanut vääristynyttä tietoa työpaikkakeskittymien ja julkisten tilojen radonriskistä. Vastuu radonmittauksesta työpaikoilla on työantajalla. Tilat, joissa työskennellään vähintään 20 tuntia vuodessa, tulee mitata.
Suomessa mittausmenetelmän on oltava STUK:in hyväksymä. Radonmittareilla on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksyntä. Työpaikoilla ja asunnoissa hengitysilman radonpitoisuus mitataan integroivilla radonmittauspurkeilla, joita säilytetään mitattavassa tilassa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Asianmukaisesti suoritetut radonmittaukset ovat voimassa 10 vuotta.
Kaikki korkean radonriskin alueet, joissa on mittausvelvoite, löytyvät osoitteesta www.suomenradonhallinta.fi tai www.stuk.fi