Valtakunnallinen viemäröintiohjelma edisti vesihuoltoa
Valtakunnallinen viemäröintiohjelma edisti etenkin haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja paransi jäteveden käsittelyä.
Valtakunnallinen viemäröintiohjelma edisti etenkin haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja paransi jäteveden käsittelyä.
Valtakunnallinen viemäröintiohjelma (2012–2016) edisti haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja paransi merkittävästi jäteveden käsittelyä ympäristön kannalta herkillä alueilla. Hankkeiden ansiosta noin 44 000 ihmisen jätevedet käsitellään nyt asianmukaisesti aiemman paikallisen ja usein puutteellisen käsittelyn sijaan.
Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä toteutetun ohjelman avulla Suomessa viemäröitiin 19 800 taloutta, ja uusia viemäreitä rakennettiin yhteensä 4466 kilometriä. Ohjelman puitteissa toteutettiin 50 siirtoviemärihanketta sekä 447 haja-asutuksen viemäröintihanketta.
Ohjelman tavoitteena oli edistää haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja erityisesti ympäristönsuojelullisesti tärkeiden alueiden asianmukaista viemäröintiä eli saattaa valtion tuen avulla noin 20 000 kiinteistöä viemäriverkostojen piiriin. Kolme neljäsosaa ohjelmassa toteutetuista haja-asutuksen viemäröintihankkeista sijaitsi ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla.
Siirtoviemärihankkeilla saatiin lakkautettua pieniä resurssitehottomia ja toiminnaltaan häilyviä jätevedenpuhdistamoja. Keskuspuhdistamoilla tapahtuvan tehokkaamman käsittelyn ansiosta esimerkiksi fosforipäästöt vähenevät noin 3,4 tonnia vuosittain eli 2,1 % Suomen puhdistamoiden kokonaispäästöstä.
”Viemäröintiohjelman ansiosta maamme viemäriverkosto on täydentynyt todella kattavaksi. Yli 90 prosenttia suomalaisista talouksista on nyt kunnollisen viemäröinnin piirissä”, iloitsee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
”Ympäristönsuojelullisesti herkkien alueiden tilanne on parantunut paljon. 44 000 ihmisen jätevesien parempi käsittely kohentaa lähiympäristön ja –vesistöjen tilaa ja parantaa myös kyseisten kiinteistöjen arvoa merkittävästi”, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
”Seuraava haaste on verkostojen kasvavan korjausvelan pienentäminen. Viemäreiden kunnosta huolehtiminen on keskeinen osa vesihuollon riskienhallintaa, ja edellyttää erityisesti vesihuoltolaitosten toimintakyvyn vahvistamista”, Leppä sanoo.
Siirtoviemärihankkeisiin ja haja-asutuksen viemärihankkeisiin myönnettiin valtion tukea yhteensä 37,4 miljoonaa euroa. Ohjelman loppuraportissa todetaan, että pienelläkin valtion osuudella oli merkittävä vaikutus hankkeiden käynnistymiseen.
Ilman tukea suurin osa hankkeista olisi todennäköisesti jäänyt toteuttamatta. Lisäksi valtion tuen ehdot edistivät hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista järkevyyttä. Hankkeiden toteutumisen kannalta keskeistä oli myös ELY-keskusten tekemä aktiivinen edistämistyö.
Kuntien järjestämisvastuulla olevan vesihuollon kehittämiselle on kuitenkin tarvetta myös jatkossa. Tulevaisuudessa esimerkiksi vesihuollon alueellista toimintavarmuutta on parannettava.
Valtakunnallisen viemäröintiohjelman 2012–2016 loppuraportti pdf-tiedostona
