Energiamurros edellyttää mullistuksia

Asiantuntijaryhmä suosittelee energiasektorin täysremonttia Suomen kilpailuaseman parantamiseksi.

”Energia-ala tulee muuttumaan suuresti jo lähivuosien aikana. Tulemme näkemään murroksen, jossa vanhat, pitkään toimineet ratkaisut lakkaavat toimimasta. Suomi ei voi hallita muutosta, mutta fiksuilla ja eteenpäin katsovilla toimilla murroksesta on mahdollista selviytyä voittajana”, toteaa professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopistosta.

Hyysalo on toiminut vetäjänä Murrosareena-prosessissa, jonka loppuraportti Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen julkaistiin 28.11.2017. Raportti on tuotettu monien korkean profiilin ja eri alojen asiantuntijoiden yhteisponnistuksena.

Prosessissa ei ole pyritty täyteen yksimielisyyteen, vaan mukaan nostetut toimet ovat sellaisia, joita moni on pitänyt tärkeinä. ”Tällainen prosessi voi täydentää perinteistä energia- ja ilmastostrategiatyötä, kun paine pitäytyä vanhoissa rakenteissa ja omissa intresseissä ei ole niin suuri”, Hyysalo tarkentaa.

Laajan työn hedelmät on kiteytetty raportissa kymmeneen tärkeimpään teesiin. Kärkenä on, että Suomen on määrätietoisesti lopetettava fossiilisten polttoaineiden käyttö nopeassa aikataulussa. Uutta ei synny ilman vanhan tuhoa.

Käyttämättömiä mahdollisuuksia nähdään kysyntäjouston laajassa lisäämisessä sekä sähkön että lämmön alalla, energian varastoinnissa, uusiutuvan energian pientuotannon lisäämisessä sekä energiaverkkojen muuttamisessa kaksisuuntaisiksi.

”Energian kuluttajista halutaan aiempaa aktiivisempia toimijoita. Muutoksessa tarvitaan runsaasti älykästä teknologiaa ja uusia palveluja”, kertoo Mari Pantsar Sitrasta.

”Puhtaiden ja älykkäiden energiaratkaisujen viennissä on valtava globaali markkina, jossa suomalaiselle osaamiselle on kysyntää, mutta referenssejä pitää olla.”

Kaukolämpöverkot avattava kilpailulle

Murrosareenan vision mukaan Suomen kannattaisi tehdä itsestään maailman johtava toimija nimenomaan älykkäiden energiaratkaisujen saralla. Tämä pitää ottaa tavoitteeksi, kun uusi Business Finland aloittaa ensi vuoden alussa. Kärki pitää saada mukaan myös tulevan hallituksen ohjelmaan.

”Älykkäät energiajärjestelmät pitää ottaa laajasti käyttöön Suomessa ja kuluttajat mukaan markkinoille”, eduskunnan Energiaremontti-ryhmän puheenjohtaja ja murrosareenan osallistuja Harri Jaskari toteaa. ”Esimerkiksi suurten kaupunkien kaukolämpöverkot pitää avata kilpailulle.” Raportti ehdottaa pikaiseksi ensiaskeleeksi, että kivihiiltä polttavat kaukolämpöyhtiöt velvoitetaan hankkimaan tietty osuus hukka- tai uusiutuvaa lämpöä kolmansilta osapuolilta. Seuraavaksi verkot ja tuotanto eriytetään toisistaan, kuten sähkö- ja kaasumarkkinoilla on jo tehty.

Raportti luovutettiin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäselle 28.11.2017. Mykkänen pitää raportin johtopäätöksiä järkevinä.

”Kaukolämpötalossa asuva ei voi tällä hetkellä vaikuttaa lämmitykseensä ja sen kuluihin mitenkään. Myös kaukolämpötalojen asukkaat on saatava mukaan kysyntäjouston piiriin. Tähän pitää voida puuttua, tarvitaan lämpöreformi”, Mykkänen sanoo.

Lämpösektori ja liikenne sähköistyvät

Raportissa otetaan kantaa moniin energiapolitiikassa pitkään käytyihin keskusteluihin: esimerkiksi puun osalta parhaana pidetään strategiaa, jossa biomassasta ensisijaisesti kehitetään korkean jalostusarvon tuotteita. Energialle sopiva rooli on sivuvirroissa. Lämpösektorille ehdotetaan merkittävää sähköistämistä.

Liikenteessä tavoitteeksi otetaan, että vuonna 2030 Suomessa on 750 000 vaihtoehtoisen käyttövoiman autoa eli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin Suomen virallisessa tavoitteessa. Rakennuksissa uusilla energiapalveluilla ja taloautomaation hyödyntämisellä tavoitellaan merkittävää vähennystä energiankulutukseen.

”Fossiilisiin polttoaineisiin kasautuu yhä enemmän epävarmuuksia ja taloudellisia haasteita. Olemme energiamurroksessa – halusimme sitä tai emme. Menestyksen kannalta olennaista on, että muutokset aloitetaan nyt eikä ylihuomenna”, professori Hyysalo kiteyttää.

Murrosareenan loppuraportti Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen (Pdf)

Energiamurrosareenan teesit

1. Suomelta puuttuu oma energia- ja ilmastovisio, joten ehdotus visioksi on: ”Vuonna 2030 Suomi on proaktiivinen suunnannäyttäjä, joka tarjoaa johtavia ratkaisuja globaaleihin ympäristö- ja energiasektorin haasteisiin. Suomi hyödyntää digitalisaation, uusien palveluiden, kansalaisten osallistumisen sekä uusimman tutkimuksen tarjoamat mahdollisuudet.”
2. Yhteiskunnan hiilivapaus edellyttää systeemistä muutosta. Ilmastotavoitteita ei voi saavuttaa vain nykyistä tuotanto- ja kulutusrakennetta säätämällä ja korvaamalla fossiiliset polttoaineet bioenergialla. Vanhoja rakenteita ylläpitämällä haaskataan suuri vientipotentiaali ja energiamurroksen tarjoamat massiiviset globaalit markkinat uusille ratkaisuille esimerkiksi energiatekniikassa, energiatehokkuudessa, liikenteessä ja rahoituksessa.
3. Luova tuho on väistämätön osa energiamurrosta. Asuminen, liikkuminen ja arjen kulutus mullistuvat. Energiamurroksessa liiketoimintamallit uudistuvat ja perinteisten toimialojen rajat rikkoutuvat.
4. Fossiilisista polttoaineista on ripeästi luovuttava. Fossiilisten polttoaineiden ilmastohaittojen mukainen hinnoittelu mahdollistaa kotimaahan suuntautuvat investoinnit energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan sekä hiilen käytöstä luopumiseen. Fossiiliset polttoaineet ovat merkittävä kauppataseen heikentäjä. Puhdas energia tarjoaa pitkän aikavälin taloudellista hyötyä Suomelle.
5. Suljettujen markkinoiden avaaminen edistää puhdasta tuotantoa ja kulutusta. Keskeisiä uudistuksia ovat suurten kaupunkien kaukolämpömarkkinoiden avaaminen kilpailulle sekä kaksisuuntaisten sähkömarkkinoiden kehittäminen pientuotantoa, kysyntäjoustoa ja energian varastointia kannustavaksi.
6. Kuluttajat mukaan energiamarkkinoille. Lainsäätäjien ja energiayhtiöiden tulee ottaa kuluttajia aktivoiva ja kaksisuuntaisen energiamarkkinan kehitystä tukeva rooli. Siirtymä vähähiiliseen energiajärjestelmään edellyttää, että loppukuluttajien – esimerkiksi yritysten, kansalaisten ja taloyhtiöiden – on helppo osallistua energiamarkkinoille omalla tuotannolla ja kysyntäjoustolla. Uudet energiapalvelut ja -teknologiat laajentavat kuluttajien valinnanmahdollisuuksia.
7. Joustavan energiajärjestelmän luonti on aloitettava nyt eikä ylihuomenna. Vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyminen edellyttää energian kulutuksen joustavuutta. Uusien digitaalisten teknologioiden ja älykkäiden palvelujen avulla pienasiakkaiden ja teollisten käyttäjien kulutusta voidaan ohjata automaatiolla tuotannon tai asumisviihtyvyyden kärsimättä. On välttämätöntä, että sääntelyn ja hinnoittelun avulla edistetään kysyntäjoustoa ja sitä tukevien palvelujen syntyä.
8. Biomassa – bulkista kohti korkeaa jalostusarvoa. Biomassan osalta päähuomio tulee siirtää energiasta T&K-toimintaan, joka tähtää puusta valmistettavien tuotteiden jalostusarvon parantamiseen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen edellyttää lämpösektorin merkittävää sähköistämistä.
9. Puhdas energiajärjestelmä toimii viennin moottorina. Suomen hallituksen ja Business Finlandin tulee edistää merkittävää hyppäystä uusien innovatiivisten energiaratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa Suomessa. Älykkäiden energiaratkaisujen ja teknologioiden laaja kotimainen käyttö edistää myös niiden vientiä.
10. Energia-, innovaatio- ja ilmastopolitiikka kuuluvat yhteen. Suomen on globaalissa muutoksessa menestyäkseen kyettävä yhdistämään energia- ja ilmastopolitiikka uudella tavalla erityisesti innovaatiopolitiikkaan, mutta myös kaupunki-, alue- ja kuluttajapolitiikkaan.

Lue lisää:

WWF: Energiamurros tapahtuu nyt

Energiantuotanto ei ole vihertynyt – päinvastoin

Kysyntäjousto saavuttaa kuluttajamarkkinat vähitellen

WWF palkitsi kysyntäjoustoa kehittävän Sympowerin

Suomalainen lämmittää – riittääkö sähkö?