Metropolia – Eturintaman taistelijat koulunpenkillä

Ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla (YAMK) haetaan konkreettista osaamista. Taustalla on todellinen tarve edetä uralla ja pysyä kiinni alan kehityksessä.

Tietomallinnuksen kurssilla Metropolian tietokoneluokassa istuu joukko talotekniikka-alan ammattilaisia keskellä kirkasta arkipäivää. Kurssi on suunniteltu suunnittelijoille, jotka tarvitsevat mallinnusta ja simulointia päivittäisessä työssään. Täällä ei olisi kenenkään pakko istua, mutta luokka on melkein täynnä.

Suurin osa on iässä, jossa tapahtuu paljon: lapsia syntyy ja urakehitys menee eteenpäin kovaa vauhtia. Yliopettaja Jukka Yrjölä kertoo, että työn ohessa suoritettavasta YAMK-tutkinnosta olisi vaikea selviytyä ilman raudanlujaa motivaatiota.

”YAMK-linjaa käyvät ovat hyvin aktiivisessa työuravaiheessa. Jos on työskennellyt insinööritoimistossa tai muissa vaativissa tehtävissä viidestä kymmeneen vuotta, on jo alamme eturintaman taistelija”, Yrjölä kuvailee.

Ylempää amk-tutkintoa tullaan suorittamaan aitoon tarpeeseen. Koulutuksessa on otettu huomioon alan haasteet: energiatehokkuus ja muu normiohjaus, kuten sisäilmavaatimukset.

”Opetuksen sisällössä on lähdetty siitä, mitä työkaluja muutaman vuoden työssään ollut amk-insinööri tarvitsee.”

YAMK alkaa jo olla tärkeä, joskin heikosti tunnettu osa suomalaista koulutusjärjestelmää, mutta sen alkutaival oli kiviä täynnä.

”Kun ylempää ammattikorkeakoulututkintoa 2000-luvun alussa valmisteltiin, eivät tekniikan alan opettajat keskimäärin erityisen innostuneita olleet. Metropolian edeltäjä EVTEK sai luvan aloittaa Talotekniikan YAMK-koulutuksen syksyllä 2007. Vuotta aiemmin aloimme Olli Jalosen kanssa kehittää opetussuunnitelmaa”, Yrjölä muistelee.

Yrjölän ja Jalosen asenteena oli tehdä koulutusohjelmasta niin hyvä kuin mahdollista. He päätyivät painottamaan teknistä osaamista ja ammattialan tietojen syventämistä. Yrjölä on mielissään, kun voi todeta kurssien sisällön tulleen yhä vain ajankohtaisemmaksi.

”Taannoinen päätös koulutuksen aloittamisesta oli tarpeellinen. Yliopistopuolella on takanaan vaikeita vuosia ja Metropoliasta valmistuneet ovat osaltaan paikanneet alamme ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vajetta.”

Insinööritaustalla

Meneillään oleva YAMK-toteutus on Metropolian talotekniikassa viides ja kuudes on hakuvaiheessa. Ennen joka toinen vuosi alkanut ohjelma on poikkeuksellisesti järjestetty kahtena vuonna peräkkäin.

”Uudet suunnittelupätevyysvaatimukset ovat tuoneet kysyntäpiikin. FISE-vaatimusten vaikutus näkyy siinä, että meillä opiskelee erityisen paljon väkeä suunnittelutoimistoista”, Yrjölä kertoo.

Isompi muutos opintosisältöihin tehtiin 2015, jolloin mukaan tuli 2020-luvun LVI-järjestelmiin, eli lähes nollaenergiarakentamiseen keskittyvä opintojakso. Yrjölä kertoo että työelämästä selvää tarvetta koulutuksen suhteen on myös tietomallinnukselle, kylmätekniikalle, lämpöpumpputekniikalle sekä hybridijärjestelmien mitoitukselle ja kytkennöille.

Metropoliassa talotekniikan YAMK-linjalle opiskelemaan havittelevalta taustaksi vaaditaan insinöörin amk-tutkintoa. Yrjölä kertoo, että suurimmalla osalla on talotekniikan koulutustausta, mutta aina on joku, joka tulee vaikkapa koneenrakennuspuolelta. Kun opiskelupaikkoja on vähemmän kuin tulijoita, valinta tehdään ennakkotehtävien perusteella.

Viime kerralla opiskelemaan pääsi reilu puolet hakijoista, yhteensä 38 opiskelijaa. Heistä 26 opiskelee LVI-tekniikka ja 12 sähköistä talotekniikkaa.

”YAMK-toteutuksessa tähtäämme teknillisen osaamisen syventämiseen, siksi meillä on melko paljon myös vierailevia luennoitsijoita kentältä – kaikki oman erityisalansa huippuasiantuntijoita”, Yrjölä kuvailee.

YAMK-opinnot koostuvat yhteisistä opinnoista (15 op), syventävistä opinnoista (10 op) ja vapaasti valittavista opinnoista (5 op). Yhteisten opintojen pääpaino on energiatehokkuudessa, elinkaarikustannuksissa, ympäristövaikutuksissa, mallinnuksessa sekä lähes nollaenergiarakentamisen ratkaisuissa ja tutkimusvalmiuksissa.

Lisäksi opintoihin kuuluu 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka tehdään lähtökohtaisesti omalle työnantajalle. Opinnäyte, eli Master’s Thesis, on työelämälähtöinen kehitystyö, jossa pitää osata soveltaa myös teoriaa. Opinnot pitäisi suorittaa kahdessa vuodessa. Jos ne venähtävät, on syynä useimmiten opinnäytetyön viivästyminen.

”Hienoa kuitenkin on, että lopullinen läpäisyaste on 70 prosentin paremmalla puolella, eräällä ryhmällä se oli jopa 95 %”, Yrjölä kertoo.

Räätälöintiä ja urakehitystä

Alati kiristyvän rahoituksen ja työelämästä tulevan tarpeen takia Metropolia tarjoaa YAMK-tutkintoa myös räätälöitynä yrityksille. Esimerkiksi Wise Group on halunnut virittää opetusta omiin tarpeisiinsa.

”Räätälöidyt ohjelmat ovat pitkälti samanlaisia kuin tavallinen YAMK-ohjelma, mutta näkökulma voi olla erilainen. Esimerkiksi jos tavallisessa toteutuksessa suunnitellaan lämpöpumppulaitos olemassa olevaan rivitaloon, voidaan räätälöidyssä ohjelmassa suunnitella laitos 2020-luvun kerrostaloon. Eli luonnontieteellinen perusta on sama, mutta sovelluskohde voi vaihtua, jos se on yritykselle tärkeää.”

YAMK?
Ylempi AMK -tutkinto rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon ja se tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Talotekniikan YAMK-tutkinnon voi nykyään suorittaa Metropoliassa Espoossa, Rakentaminen ja talotekniikka -tutkinnon SAMK:ssa Porissa sekä Rakennus- ja talotekniikan tutkinnon TAMK:ssa Tampereella. Myös ympäristöteknologian tutkinnossa MAMK:ssa Mikkelissä on useita talotekniikan kursseja.

Ylempään AMK -tutkintokoulutukseen haetaan yhteishaussa.

Lue lisää: XAMK – Uusi nimi, pitkät perinteet

Talotekniikan ylempi korkeakoulutus alkaa TAMKissa

TAMK vei voiton LVI-alan opiskelijakilpailussa

Metropolian talotekniikan omat sivut

teksti ja kuvat Minna Kärkkäinen