34-kerroksinen The Node nousee Pasilaan – ”Suomalaiset määräykset eivät tunnista tätä faktaa”

Pasilaan nouseva 34-kerroksinen toimistorakennus tulee olemaan Suomen korkein toimistorakennus. Rakennuksen ”jalusta” on 15 kerrosta korkea, ja sen jälkeen kohoaa torniosa aina 32. kerrokseen asti. Korkeiden rakennusten suunnittelussa käyttöveden ja viemäröinnin osalta esiintyy useita haasteita, joissa rakennusmääräykset eivät ole mukautuneet nykypäivän tarpeisiin. Vikke Niskanen on toiminut hankkeessa talotekniikan pääsuunnittelijana ja vastaavana lvi-suunnittelija.

– Kyseessä on järisyttävän iso rakennus: hankkeen laajuus on noin 60 000 bruttoneliötä. The Node on esimerkiksi Kalasataman Horisonttiin verrattuna noin neljä kertaa niin paljon vuokrattavaa toimitilaa.

Niskanen painottaa, että toimistorakennus on teknisesti huomattavasti vaativampi tekniikan suunnittelun osalta kuin asuinrakennus. Suunnittelu on sujunut kuitenkin hyvin. 

– Projekti alkoi vuonna 2022. Suunnittelua on tehty noin kaksi ja puoli vuotta ja rakentaminen aloitettiin syyskuussa 2024. 

Niskanen painottaa, että korkean rakennuksen suunnittelussa on todella tärkeää ymmärtää se, että kokonaisuuden kannalta yksityiskohdilla ei ole merkitystä, mutta samanaikaisesti on tärkeää ymmärtää, mitkä ovat oleelliset yksityiskohdat. 

– Tämän tyylisessä rakennuksessa erityisominaisuudet pitää käsittää ja huomioida tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Tämä on keskeinen ero ns. normaaliin rakentamiseen verrattuna. 

Määräykset eivät vastaa tarpeita

Niskasen mukaan yksi keskeisistä haasteista on se, että nykyiset rakennusmääräykset, jotka ohjaavat vesisuunnittelua, eivät ole suunniteltu korkealle rakentamiselle. 

– Käyttöveden ja viemäröinnin mitoitukset, vesikalustevirtaamat ja viemärikoot eivät sovellu korkeille rakennuksille. Rakennusmääräysten mitoitukset ovat ylimitoitettuja; kaikki on liian suurta ja liian väljää, Niskanen toteaa.

Lisäksi BREAM-sertifioidut kohteet asettavat vaatimuksia veden käytölle kiristävästi. 

– Kun veden kulutus vähenee, myös viemärikapasiteetti pienenee. Suomalaiset määräykset eivät kuitenkaan tunnista tätä faktaa, hän selventää. 

The Noden kohdalla viemärimitoitusta lähestyttiin eurooppalaisten standardien mukaisesti. 

– Tuuletus on äärimmäisen tärkeä osa viemärijärjestelmää. Kun tavara valuu viemärissä, syntyy alipainetta jättöpuolelle ja ylipainetta menopuolelle. Korvausilman on tultava pienentämään näitä painevaihteluita. Jos korvausilmaa ei tule tai jos se on mitoitettu väärin, vesilukot tyhjenevät, jolloin rakennukseen pääsee viemärin haju, Niskanen sanoo. 

– Rakennuksissa on paljon detaljiikkaa, joka saattaa vaikuttaa viemärijärjestelmän toimintaan. Asuinrakennuksessa pystyhormit kulkevat ylhäältä alas, monitilatoimistossa tulee väkisin suunnanmuutoksia. Eli pystyviemäreiden sivuttaissiirrot ja vaakaviemäriin siirrot ovat erittäin haastavia.

Kun tavara pudotetaan yli 22 metriä ylhäältä alas, se täyttää putken poikkipinta-alan eikä korvausilmaa ei tule mistään. 

– Sen vuoksi väkisinkin tulee suunnanmuutoksia jonkun toiminnallisen tilan kattoon, jolloin tuuletukselle on tehtävä tuplaus, hän lisää.

Niskanen kuvaa, kuinka suomalaiset määräykset eivät tunne lainkaan ns. hörppyputkea.

 – Eli tehdään sivuhaara, jotta korvausilma löytää reitin viemäriputken ollessa tukossa. Toinen asia on suunnanmuutoksen yhteydessä se, että viemäriliitoksia ei voi tehdä kahteen metriin yhtään, kun pystyviemärin pudotus on yli 10 metriä, koska paineenvaihtelut ovat niin suuria ja riskinä on se, että wc-pöntöstä alkaa roiskumaan vesi lattialle. 

Hän myös mainitsee, että suunnanmuutokset aiheuttavat värinää ja äänihaittoja. 

– Betoniseen pohjakulmaan putoava tavara aiheuttaa värinää ja äänihaittoja. Kukaan ei tietenkään halua kuunnella neukkarissa viemärin lorinaa. 

– Lämpölaajennuksen hallinnassa oli pohdittavaa. Viemärin tulevat yli sata metriä alas. Muovisten paineviemärien käyttö sisäpuolisissa sadevesiviemäreissä osoittautui mahdottomaksi. Se vaati poikkeuksellisen huolellista mitoittamista, koska viemäripituudet ovat niin suuria. Käytettävät materiaalit ja paisuntamenetelmät piti mitoittaa poikkeuksellisen huolellisesti.

Seitsemän ennakkoneuvottelua

Niskanen sanoo, että projekti on vaatinut paljon innovointia ja benchmarkausta muiden maiden vastaavista kokemuksista. 

– Teimme viemärimitoituksen eurooppalaisten standardin mukaan. Se antaa hieman erilaisia reunaehtoja viemäreiden koolle, kapasiteeteille ja tuuletuksen mitoitukselle verrattuna normaaliin suomalaiseen mitoittamiseen.

Niskanen kertoo, että kommunikaatio viranomaisten kanssa on ollut vaativaa ja työlästä, mutta hankkeen kehitysvaiheessa saatiin aikaan todella hyvä ja avoin viestintä.

– Viranomaiset määrittävät kohteen vaativuusluokan ja tällaisessa tornirakennuksessa luokitus on automaattisesti poikkeuksellisen vaativa, ja lisäksi korkean rakentamisen rakennustapaohjeiden mukaisesti vaaditaan kolmannen osapuolen asiantuntija. Tässä oli Sweco Finland oy:n Jussi Ainamo. Kaikki yksityiskohdat, mihin viranomainen ei ole pystynyt ottamaan kantaa, meni Ainamolle arvioitavaksi. Tämä yhteystyö on ollut hedelmällistä, yhteistoiminnallista tekemistä. 

Talotekniikan suunnittelun osalta käytiin seitsemän ennakkoneuvottelua. 

– Teimme proaktiivisesti ja ennakoivasti suunnittelua eli varsinainen lupaprosessi oli lopulta sujuva.

– Ennakkoneuvottelut olivat melkoinen puristus; niitä oli yhteensä seitsemän. Silloin välillä jännitti, saammeko suunnitteluperiaatteet läpi. Tällä hetkellä luotan sataprosenttisesti laskelmiin ja simulointeihin, mitä olemme tehneet.

Niskanen kertoo, että Granlund oy oli puolestaan kolmannen osapuolen lvi-asiantuntijana mukana Kalasataman tornirakennushankkeissa.

– Ensimmäisiä ei tietenkään osata tehdä täydellisesti; tämä on jatkuvaa parantamista. Maailmallahan torneja on tehty ja olemme tutustuneet muun muassa saksalaisiin standardeihin ja heidän mitoitusohjeisiinsa syvällisesti. Meillä on myös kontakteja tavarantoimittajiin, jotka toimivat Euroopassa ja ympäri maailmaa, ja sitä kautta olemme saaneet paljon arvokasta informaatiota. 

Korkean rakennuksen vesijärjestelmän suunnittelussa usein suurimmaksi haasteeksi muodostuu järjestelmän paineen hallinta.

– Viemäripuolella ei ole ilmennyt jo rakennetuissa tornitaloissa suurempia ongelmia, tai itse en ole ainakaan sellaisista kuullut. Käyttöveden osalta kuulin, että ensimmäisissä torneissa paineenkorotuksessa on ollut ongelmia, jotka johtuivat epäoptimaalisista verkostorakenteista. Vastaavaa ei Nodeen suunniteltu. 

The Nodessa 15. kerroksen eli jalustaosan vesikatto toimii myös oleskelupihana. Jalustan katolle tulee taukoalue. 

– Katolle voi johtaa mitään äänekästä tai haisevaa. Sen vuoksi viemärien tuuletusaukkojen päähän asennetaan aktiivihiili-hajunpoistajat. 

Niskanen odottaa, että työmaavaihe sujuu hyvin. 

– Kokonaisuus on haastava, mutta yhdenkään yksittäisen osa-alueen rakentaminen ei ole sen kummempaa kuin tavallisen rakennuksen rakentaminen. Kun mennään kerroksiin tekemään tekniikkaa, niin siellä ei tule mitään ihmeellistä eteen, rakennus muuttuu aivan normaaliksi taloksi. Miten syödään elefantti eli pala kerrallaan, eli mikään näistä yksittäisistä asioista ei ole vaikea tai ihmeellinen. Kokonaisuus on se, mikä tuottaa monimutkaisia ratkaisuja. 

Suunnittelutunteja on käytetty korkean rakennuksen rakennuslupavaiheen erillisselvityksiin noin viisisataa tuntia. 

– Jos olemme käyttäneet 500 tuntia korkean rakennuksen erillisselvityksiin ja kokonaisuutena lvi-suunnittelu on noin 14 000 tuntia, niin suhteessa ei puhuta isosta työmäärästä. Absoluuttinen työmäärä on toki iso, mutta se johtuu ennen kaikkea siitä, että nyt tehdään pääkonttori-tasoista rakennusta. Eli tähän tulee Elisan pääkonttori. Se tarkoittaa sitä, että kun vaikka lähdetään vertaamaan bulkkitoimistoon, niin eroa on kuin yöllä ja päivällä. Arkkitehtitoimisto ei myöskään ole päästänyt meitä liian helpolla, ja hyvä niin. 

Niskanen kiittelee toimeksiantajaa liberaalista linjauksesta. 

– Olemme päässeet tutkimaan aitoja mahdollisuuksia, ja suunnittelemaan ratkaisuja, joita ei Suomessa ole koskaan aiemmin tehty. 

Työeläkeyhtiö Varmalla on käynnissä yksi yhtiön suurimmista toimitilahankkeista Keski-Pasilassa. Kauppakeskus Mall of Triplan vieressä nousevassa rakennuksessa on yhteensä 43 000 neliömetriä toimitilaa. Rakennuksen valmistuminen on suunniteltu alkuvuoteen 2028, ja sille pyritään saavuttamaan BREEAM-ympäristösertifikaatti arvosanalla Excellent. Talotekniikan suunnittelusta vastasi Granlund oy, joka toimi myös hankkeen elinkaari- ja vähähiilisyysasiantuntijana.