21 vuotta kylmäalalla työskennellyt Mika Kapanen: ”500 kylmäasentajaa saisi töitä heti, jos heitä vain olisi”

Muutosvastarinta. Siinä haaste, jonka uusi F-kaasuasetus Mika Kapasen mukaan tuo kylmäalalle.
Suunnittelupuolella ja laitevalmistuksessa laitteet pitää suunnitella uusiksi. 

– Uusia laitteistoja ja järjestelmiä ei vanhalla copy-pastella enää pysty suunnittelemaan. Pitää katsoa, mitä esimerkiksi F-kaasuasetuksen kielloissa ja rajoituksissa sanotaan seuraaville parille–kolmelle vuodelle, Kapanen sanoo.

Edellinen F-kaasuasetus oli monimutkainen, uusi on vielä monimutkaisempi.

Lisäksi haastetta tuo itse asetuksen teksti. Kapasen sanoin: edellinen F-kaasuasetus oli monimutkainen, uusi on vielä monimutkaisempi.

– Edellistä F-kaasuasetusta jankattiin Kylmätekniikan koulutuspäivillä yhtä kyytiä 10 vuotta. Kaikki oli koulutuksissa ja materiaaleissa käsitelty, mutta samat kysymykset toistuivat joka ikinen vuosi. Alalta tuli aivan omituisia tulkintoja.

Kapanen toimii Energy Machines oy:n tuotevastuupäällikkönä sekä Kylmäliikkeiden liiton hallituksen puheenjohtajana. Kylmäalalla hän on työskennellyt jo 21 vuotta. Hän aloitti vuonna 2003 työt Norpella. 

Itse Kapanen kutsuu itseään ”kylmäalan pilkunviilaajaksi”, joten hän on tutustunut pilkuntarkasti myös F-kaasuasetuksen sisältöön. Se on hänen mielestään melko tiukka. 

– Siirtymäajat ovat esimerkiksi osittain suhteellisen lyhyitä. Ajan myötä kylmäainetta sisältävät laitteistot menevät uusiksi, ja niitä on Suomessa paljon. 

Hiilidioksidi ja ammoniakki ovat erittäin hyviä kylmäaineita.

Kapanen muistuttaa kuitenkin, että jo asennetut ja olemassa olevat laitteet pystytään huoltamaan niiden elinkaaren loppuun asti. Kylmäaineet eivät ole heti loppumassa. 

– Olemassa olevia laitteita ei tarvitse heti vaihtaa. Riittää, kun tekee vaikka 15 vuoden kunnossapito- ja korvaussuunnitelman siitä, miten pitkään laitteita on järkevää pitää hengissä, ja milloin ne kannattaisi korvata. Koko EU on samassa tilanteessa. Jos päättää vaihtaa laitteen ensi vuonna, ei ole takeita sellaista saada. 

Ilmastonmuutokseen vastaamassa

Uuden F-kaasuasetuksen tavoitteena on, ettei HFC-aineita enää saateta markkinoille tai valmisteta EU:ssa vuonna 2050. Siihen mennessä suuri osa laitteistoista on Kapasen mukaan jo muutenkin järkevä vaihtaa uuteen. 

– Mutta ennen kuin päästään niin pitkälle, F-kaasuasetus keritään revisioimaan jo pariin kertaan, hän ennustaa.

Kapanen pitää F-kaasuasetusta hyvänä ja tarpeellisena. Koko asetus lähtee liikkeelle ilmastonmuutokseen vastaamisesta. Perinteiset kylmäaineet ovat olleet voimakkaita kasvihuonekaasuja, minkä vuoksi niistä pyritään pääsemään eroon. Hän ottaa esimerkin: Hiilidioksidin GWP-arvo (Global Warming Potential) on 1. Perinteisillä kylmäaineilla se on voinut olla 2 000, 4 000 tai ylikin. 

– Kun kylmäaineita karkaa, pääsee tai päästetään laitteistosta, ne painuvat suoraan ilmakehään ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.

Tällä hetkellä luonnollisia kylmäaineita käytetään pääasiassa kaupan kylmässä: hiilidioksidia, pienissä omakoneellisissa kylmälaitteissa propaania ja teollisuusmittakaavassa esimerkiksi elintarviketeollisuudessa paljon ammoniakkia. Suomesta löytyy Kapasen mukaan myös isoja varastoja, joiden kylmä tehdään hiilidioksidilla ja ammoniakilla. Sen sijaan kiinteistöjen lämpöpumppukokoluokan laitteisiin luonnolliset kylmäaineet ovat vasta tulossa.

Hiilidioksidia ja ammoniakkia on käytetty pitkään Suomessa valtakylmäaineena myös jääurheilussa. Siellä muutos alkoi Kapasen muistikuvan mukaan jo parikymmentä vuotta sitten. 

– Hiilidioksidi ja ammoniakki ovat erittäin hyviä kylmäaineita. En ole kuullut niistä mitään negatiivista palautetta. No, ammoniakki tuoksuu kyllä aika hyvin, jos se karkaa laitoksesta. Se on sikäli haitta.

Töitä 500 asentajalle

F-kaasuasetus ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteet ovat osaltaan vaikuttamassa myös kylmäalan työvoimapulaan. Työtä on alalla enemmän kuin tekijöitä Kapasen arvion mukaan ainakin 2040-luvulle asti. Tilanne on huolestuttava. Onhan koko ihmisen elinketju kylmästä riippuvainen: esimerkiksi elintarviketuotanto, lääkkeet ja veripalvelut tarvitsevat kaikki kylmää. 

– 500 kylmäasentajaa saisi töitä heti, jos heitä vain olisi. Viiden vuoden sisällä tarvittaisiin 2 000 uutta kylmäasentajaa. 

Kylmäalalla työurat ovat Kapasen mukaan yleensä pitkiä, mutta aloittajia ja osaamista pitäisi saada lisää kaikille tasoille. Myös yliopistokoulutusta tarvittaisiin. Kapanen muistuttaa, että alan diplomi-insinöörikoulutus loppui Tampereella melkein 10 vuotta sitten. Jos se nyt aloitettaisiin uudelleen, ensimmäiset opiskelijat valmistuisivat noin viiden vuoden päästä.

– Siinäkin tulee 15 vuoden katkos, jossa Suomesta ei valmistu yliopistotasolta yhtään kylmä- tai lämpöpumppualan ihmistä. Nyt missään yliopistossa ei Suomessa voi opiskella lämpöpumppu- tai kylmätekniikkaa pääaineena. 

Ammattikorkeakoulujen tilannetta Kapanen ei pidä juuri parempana: pää- tai edes sivuaineena ei kylmä- tai lämpöpumpputekniikkaa niistäkään löydy. Insinööritaso siis puuttuu. Kylmäalan asentajia kouluttavia ammattikoulujakin saisi Kapasen mukaan olla enemmän. 

– Asentajapuolella opettamista on myös siirretty yritysten vastuulle. Jos tulet yritykseen, etkä tunne edes perustyökaluja tai -komponentteja, se menee väärinpäin. Koulusta pitäisi tulla ulos paljon valmiimpana. 

Mitä kylmäalan koulutukselle sitten pitäisi tehdä? 

– No ensinnäkin ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta pitäisi viedä itsenäisyys pois, Kapanen lataa. – Kukaan ei katso, mitä Suomessa tarvitaan. Se on johtanut tietyillä aloilla ylitarjontaan ja toisilla aloilla vakavaan puutteeseen. 

Kapanen kiittelee kuitenkin tekniikasta kiinnostuneita nuoria: heitä on toistaiseksi riittänyt. Alalla on myös osaavaa vanhempaa polvea ja työtä tekemällä työmaalla oppineita. Osa siirtyy talotekniikka-alan sisällä myös kylmäpuolelle esimerkiksi sähkö- tai putkiasentajan töistä, hankkii kurssien avulla kylmäasentajan perustutkinnon.

Ei pulloja taloista

F-kaasuasetuksen lisäksi toinen suuri muutos talotekniikka-alalla on tänä keväänä hyväksytty Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD. Miten Kapanen näkee sen vaikutuksen alalle? 

– Jos halutaan vähentää primäärienergian käyttöä, niin lämmöntuotannossa lämpöpumput ovat erittäin hyviä. Alan suuri mahdollisuus on siirtyä pois polttamisesta ja lämpöpumppuihin, hän sanoo.

Viiden vuoden sisällä tarvittaisiin 2 000 uutta kylmäasentajaa.

Rakennusten energiatehokkuuden suhteen Kapanen nostaa esiin kuitenkin jäähdytyksen. 

– Meillä on siihenkin laitteet. Mutta onko siinä mieltä, että taloista tehdään pulloja, joissa on isot ikkunat aurinkoon? Silloin kämppä varmasti lämpenee, mutta jäähdytyksen tarve kasvaa. 

Hän muistuttaa, että Suomessakin vuodet ovat vähitellen muuttuneet lämpimämmiksi ja säässä on nähty ääri-ilmiöitä. Monista rakennuksista on tullut ”aikamoisia saunoja”, mihin ei Kapasen mukaan vielä Suomessa ole kunnolla herätty.

– Jäähdytys karsitaan ensimmäisenä toteutusvaiheessa pois, koska se maksaa niin paljon. Suomessa ei ole vielä mielletty sitä, että jäähdytys pitäisi olla uusissa rakennuksissa valmiina. Jälkikäteen rakentamalla se tulee monta kertaa kalliimmaksi.

MIKA KAPANEN

• Aloitti 14 vuotta sitten sulkapalloharrastuksen lapsen harrastuksen myötä. Pelaa edelleen.
• Harrastaa ruuanlaittoa ja viinejä. Kuvailee kotikeittiötään kokeelliseksi ja reseptejä vain ohjeellisiksi. ”On onnistumisia ja ehkei kaikkein parhaita onnistumisia.”
• Asuu puolison kanssa kahdestaan, lapset ovat jo maailmalla.