Ympäristöministeriö sai lähes 280 lausuntoa rakentamislakiin esitetyistä muutoksista – Päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta koskeva pykälä kumotaan

Keskeiset linjaukset lain muuttamisesta tehty.

Kuva: Shutterstock

Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Ympäristöministeriö sai niin sanottuun rakentamislain korjaussarjaan alkuvuonna järjestetyllä lausuntokierroksella 279 lausuntoa. Lausuntopalautteen johdosta tehtävät keskeiset muutokset korjaussarjaan on linjattu poliittisesti, kerrotaan Ympäristöministeriön tiedotteessa.

Rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuun, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyvät vuodella eteenpäin siten, että niitä vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Erityisesti kunnat toivoivat lausunnoissaan lisää aikaa muutoksiin valmistautumiseen. Muilta osin korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025, tiedotteessa kerrotaan.

Päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta koskeva pykälä kumotaan, ja rakentamislain muista pykälistä poistetaan maininta päävastuullisesta toteuttajasta. Edellisen hallituksen säätämä päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu, joka ei ole vielä tullut voimaan, uhkaisi lausuntopalautteen perusteella johtaa muun muassa aikatauluviivästyksiin, lisääntyviin oikeusprosesseihin ja vastuun hämärtymiseen rakennusalan sopimussuhteissa, tiedotteessa kerrotaan.

Rakennuksen materiaaliseloste muuttuu rakennustuoteluetteloksi. Tämä tarkoittaa, että rakennusmateriaalien sijaan seurataan rakennustuotteiden määrää, mikä helpottaa rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä. Hiilijalanjälkilaskennan sisältävä rakennuksen ilmastoselvitys säädetään toimitettavaksi lopputarkastuksen yhteydessä, tiedotteessa kerrotaan.

Puhtaan siirtymän sijoittamislupaa täydennetään sen edellytyksiä ja valitusoikeuksia koskevilla erillisillä pykälillä. Rakennuksen purkamisen edellytyksiä täsmennetään lausuntokierroksen lakiluonnokseen verrattuna muun muassa siten, että yli 13 vuotta vanha kaava katsotaan vanhentuneeksi ja kiertotaloutta edistettäessä kaikkien edellytysten on täytyttävä lausuntoversiossa olleen yhden edellytyksen täyttymisen sijaan, tiedotteessa kerrotaan.

Asumisen ja majoittumisen määritelmä nostetaan rakentamislakiin, kun se on aikaisemmin suunniteltu osaksi asuin-, majoitus- ja työtila-asetusta. Määritelmästä järjestetään erillinen lausuntokierros.

– Rakentamislain korjaussarjalla karsimme byrokratiaa ja sujuvoitamme rakentamista. Lausuntopalaute on luettu ja esitystä viilattu siten, että tavoitteemme edistyvät, mutta laki on myös kohtuudella toteutettavissa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen tiedotteessa.

Lausunnot jakautuivat monessa ehdotetussa muutoksessa puolesta ja vastaan

Lausuntopalautteessa suurin mielenkiinto kohdistui kestävän rakentamisen pykäliin, rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuuseen, purkamisen edellytyksiin esitettyihin muutoksiin ja valitusoikeuden rajaamiseen. Lausunnonantajat olivat yksimielisimpiä toivoessaan pidempää siirtymäaikaa rakennuksen ilmastoselvitykselle, rakentamisluvan käsittelyaikatakuulle sekä rakentamisluvan hakemiselle tietomallimuotoisena.

Kiinteistönomistajat, rakennusalan yritykset ja muu elinkeinoelämä pääosin kannattivat rakennuksen ilmastoselvityksen sekä rakentamisluvan liitteiden keventämistä, rakentamisluvan käsittelyaikatakuuta, muutoksia purkamisen edellytyksiin, valitusoikeuksien rajaamista ja puhtaan siirtymän sijoittamislupaa. Monet lausunnonantajat vastustivat edelleen päävastuulliselle toteuttajalle esitettyä toteutusvastuuta, joka oli osa viime hallituskaudella hyväksyttyä rakentamislakia.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja maakuntien liitot pääosin vastustivat valitusoikeuksien rajaamista, muutoksia purkamisen edellytyksiin ja puhtaan siirtymän sijoittamislupaa. Kansalaisjärjestöt ja museoviranomaiset vastustivat valitusoikeuksien rajaamista ja muutoksia purkamisen edellytyksiin. Kunnat pääosin vastustivat rakentamisluvan käsittelyaikatakuuta ja halusivat rajoittaa rakennusjärjestyksellä alle 30 neliömetrin talousrakennusten rakentamista.

Rakennuksen hiilikädenjäljen laskemista sekä kannatettiin että vastustettiin. Tuomioistuimet kiinnittivät huomiota valitusoikeuksien rajaamisen perusoikeusnäkökulmaan ja toivoivat puhtaan siirtymän sijoittamisluvalle tarkempaa sääntelyä.

Tavoitteena on saada rakentamislain muutokset eduskuntaan syksyllä

Viime hallituskaudella hyväksytty rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Hallituksen 6.2.2024 hyväksymässä lainsäädäntösuunnitelmassa hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta ajoittuu tulevaan syyskuuhun. Lakiesitys käsitellään myös kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa ja EU:n notifikaatiomenettelyssä.

Lausuntoyhteenveto, lausunnot ja lausuntopyyntö löytyvät hankesivulta.

Lue myös:

Energiatehokkuusdirektiivi tuo mukanaan talotekniikkaa koskevia tarkennuksia  

Lue lisää

Katso kaikki