Valtion arvokiinteistöt liitetään kaukojäähdytykseen
Helsingin Energia ja Senaatti-kiinteistöt ovat solmineet puitesopimuksen, jonka myötä peräti seitsemäntoista valtion arvorakennusta liitetään kaukojäähdytykseen. Jo aiemmin kaukojäähdytykseen on kytketty yhdeksän Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöä.
Kaukojäähdytyksen saavat tiloihinsa mm. Korkein oikeus ja Työ- ja elinkeinoministeriö. Lisäksi aikeissa liittyä kaukojäähdytykseen lähivuosina ovat mm. Kansallisooppera, Poliisitalo, Smolna, Valtioneuvoston linna sekä lukuisa joukko ministeriöitä.
Tilojen jäähdytystarve kasvaa tulevaisuudessa muun muassa tilatehokkuusvaatimusten myötä. Valtion toimitiloja hallinnoivan Senaatti-kiinteistöjen toiminnan keskeisinä lähtökohtina ovat kustannustehokkuus ja ympäristövastuu. Siirtyminen kaukojäähdytykseen mahdollistaa entistä paremmin sekä ympäristöasioiden huomioimisen että tehokkaan työympäristön luomisen. Lisäksi arvokiinteistöissä ja suojelluissa rakennuksissa kaukojäähdytyksen ansiosta jäähdytys voidaan tuoda rakennukseen ilman, että joudutaan puuttumaan katto- tai julkisivurakenteisiin.
– Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimien arvokiinteistöjen keskittyminen Helsingissä kaukojäähdytysverkoston toimialueelle mahdollistaa nyt syntyneen laajamittaisen yhteistyön, toteaa Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alueen johtaja Petri Turku.
Helsinkiin on lyhyessä ajassa muodostunut koko Euroopan nopeimmin kasvava kaukojäähdytysverkosto. Kyse on merkittävästä energiankulutukseen ja sitä kautta ilmastonmuutokseen vaikuttavasta asiasta, sillä kaukojäähdytyksellä säästetään paljon energiaa verrattuna perinteiseen kiinteistökohtaiseen jäähdytykseen.
– Kaukojäähdytys on erittäin ekotehokas tapa viilentää rakennuksia. Pelkästään tähän sopimukseen kuuluvien kiinteistöjen osalta säästetään vuosittain noin 7 000 megawattituntia primäärienergiaa verrattuna siihen, että jäähdytys toteutettaisiin kiinteistökohtaisesti. �?ljyksi muutettuna tämä vastaa lähes miljoonaa litraa joka vuosi, kertoo Helsingin Energian kaukojäähdytyksen johtaja Niko Wirgentius.
Kaukojäähdytyksen ekotehokkuus perustuu siihen, että energia tuotetaan viileän meriveden tai muuten hyödyntämättä jäävän lämpöenergian avulla.
�?kkiseltään voisi tuntua siltä, ettei Helsingin tapaisessa pohjoisessa kaupungissa ylipäätään tarvittaisi kiinteistöjen jäähdyttämistä. Helsingissä sijaitsevien rakennuksien jäähdytystarve on kuitenkin aivan samalla tasolla kuin Brysselissä olevien, ja esimerkiksi Lissaboniin verrattuna ero on vain noin 30 prosentin luokkaa. Tyypillisiä jäähdytettäviä kohteita ovat kauppakeskukset, toimistotilat sekä lukuisat tietokonesalien tapaiset erityistilat.
– Suomessa käydyssä ilmastonmuutoskeskustelussa unohdetaan helposti, että jäähdytys kasvaa maailman mittakaavassa nopeammin kuin lämmitys. Myös Suomessa on mahdollista vähentää paljon päästöjä toteuttamalla jäähdytys ekotehokkaasti, Helsingin Energian Wirgentius kannustaa.
Helsingin Energian kaukojäähdytystyömaa Ilmalassa keväällä 2009
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
