Väestönsuojien talotekniikka on yksinkertaista ja kriisinkestävää – Kriisitilanteessa väestönsuojan normaali koneellinen ilmanvaihto pysäytetään

Kriisitilanteessa väestönsuojien normaaliolojen talotekniikka kuten ilmanvaihto ja sprinklerit kytketään pois päältä ja käyttöön otetaan väestönsuojelulaitteet. Silloin esimerkiksi taistelukaasuilta suodatettua ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa pyörittää myös käsin.

Ukrainan sota on herättänyt ihmiset sekä Suomessa että ulkomailla väestönsuojien keskeiseen merkitykseen kriisitilanteessa. Helsingin pelastuslaitoksen varautumisen opettaja Tomi Raskia on haastateltu viime aikoina usein niin suomalaisiin kuin kansainvälisiin medioihin. Hän on esitellyt Helsingin maanalaisia väestönsuojia, joista suurimmat ovat normaalioloissa esimerkiksi pysäköintiluolia ja erilaisia urheilutiloja.

– Helsingissä on noin 900 000 suojapaikkaa ja 5 500 erillistä väestönsuojaa. Niistä noin 90 prosenttia on talosuojia, joiden osuus suojapaikoista on noin 80 prosenttia. Loput suojapaikoista sijaitsevat suurissa maanalaisissa suojissa, Rask sanoo.

Helsingin Jätkäsaaren pelastusasemalla oleva väestönsuoja, jota käytetään myös pelastuskoulutuksessa, vastaa melko tyypillistä taloyhtiön tai muun suuren kiinteistön väestönsuojaa. Tällä hetkellä voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää suojan rakentamista valtakunnallisesti yli 1 200 m²:n asuintaloihin ja yli 1 500 m²:n teollisuus- ja liikekiinteistöihin. Lisäksi kaupungit eri puolilla maata ovat rakentaneet vaihtelevia määriä maanalaisia kalliosuojia.

Pelastuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa ja uusi laki tulee voimaan kenties vuodenvaihteessa.

– Rakentamismääräyskokoelmasta, pelastuslaista ja valmiuslaista sekä asetuksista löytyvät kaikki väestönsuojeluun ja väestönsuojien rakentamiseen liittyvät määräykset. Väestönsuojelulaitteet ja normaaliolojen talotekniikka on pidettävä täysin erillään toisistaan, Rask sanoo.

Kriisitilanteessa väestönsuojan normaali koneellinen ilmanvaihto pysäytetään ja sen ilmanvaihtokanavat tulpataan järeillä paineiskun kestävillä metallisilla ja tiivisteellä varustetuilla tulpilla, jotka kiinnitetään tukevilla pulteilla. Tuloilma otetaan talosuojaan vain poikkeusoloja varten varatulla ilmanvaihtolaitteella, jota voidaan sähköjen katketessa pyörittää käsikammella. Tavallisesti ilmanvaihtolaitteita on talosuojissa vain yksi, mutta Jätkäsaaren pelastusaseman väestönsuojan koko edellyttää kahta ilmanvaihtolaitetta.

Suodatettua ilmaa paineventtiileistä

– Ilmanvaihtolaitteissa on erityisilmansuodatin, joka suodattaa tunnetuista taisteluaineista ja kemiallisista vaaran aiheuttajista yli 99 prosenttia sekä biologiset aineet. Suoja ja sen laitteet tulee niiden toimintakunnon varmistamiseksi tarkastaa ja huoltaa lain mukaan 10 vuoden välein, ja valmistajan ohjeiden mukaan tehdä yleinen tarkistus vuosittain, Rask sanoo.

Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

Suodattimissa on yleensä varmistuslangat, joilla avataan ilmatiivis pakkaus. Suodattimet säilyvät ilmatiiviissä pakkauksessa käyttökelpoisena pitkiäkin aikoja, koska ne eivät vaurioidu ilman vaikutuksesta ja ovat siten käyttövalmiita kriisitilanteessa.

Paineaalto otetaan vastaan väestönsuojan rakenteilla, teräsbetonisella kuorella, metallisilla ovilla ja luukuilla sekä taloteknisten laitteiden ja järjestelmien paineventtiileillä.

– Ilma otetaan sisään väestönsuojaan ilmanvaihtolaitteessa olevan paineventtiilin kautta. Viemäriverkosto suljetaan viemärinsulkuventtiilillä tai patoventtiilillä riippuen rakennusajankohdasta ja väestönsuojan suojaluokasta. Väestönsuojissa käytetään kuivakäymälöitä, Rask kertoo.

Myös poistoilmanvaihto kulkee ylipaineventtiilin kautta. Ylipaineventtiili ottaa vastaan paineiskut ja estää niiden vaikutuksen sisätiloihin.

Vesijohto ja sprinklerit on voitava sulkea

Pelastustoimen vastuualueelle kuuluvat laitteet kuten sprinklerit ja savunilmaisimet ovat normaaliolojen tekniikkaa, joka otetaan kriisitilanteessa väestönsuojissa pois päältä.

– Sprinklerit ovat näistä järjestelmistä ainoita, jotka vaikuttavat kyseiseen tilaan. Vaikka sprinkleriin saa koskea vain nimetty hoitaja ja valtuutettu huoltoliike, niin väestönsuojan hoitajan tulisi ainakin tietää onko kohteessa laitteistoja, Rask sanoo.

Sähkön osalta kahdennettu varavoimajärjestelmä vaaditaan ainoastaan suurissa kalliosuojissa. Joissakin talosuojissa on varauduttu vapaaehtoisesti varavoiman tuottamiseen generaattorilla esimerkiksi puhelimien latauksen ja muun kuin paristoilla toimivan valaistuksen mahdollistamiseksi.

– Tavallisessa asuintalossa on ainoastaan yksi vesi- ja sähköliittymä. Niitä voidaan käyttää niin kauan kuin ne toimivat. Vesi- ja viemärijärjestelmät kulkevat onneksi maan alla hyvin suojattuina, Rask sanoo.

Väestönsuojelusuunnitelmat pohjautuvat siihen, että suojien käyttöönotossa ylläpidetään varavesijärjestelmää laskemalla säiliöihin riittävästi juomavettä suojautumistilanteita varten. Veden jakelu voidaan alueellisesti joutua keskeyttämään myös normaalioloissa esimerkiksi onnettomuuden tai verkoston huollon takia.

– Kriisitilanteessa veden tulo on voitava tarvittaessa sulkea väestönsuojassa olevalla venttiilillä. Niin ikään väestönsuojassa sijaitseva viemärin sulkuventtiili on yksi tärkeimmistä turvallisuustekijöistä talotekniikan osalta. Viemärit suljetaan, jotta suojaan ei tule hallitsemattomasti vettä eikä ilmaa.

Suomi turvaa kansalaiset myös poikkeusoloissa

Joissakin suurissa kalliosuojissa viemäreitä voidaan kriisitilanteessakin käyttää, mutta tämä edellyttää pitkälle vietyä erikoistekniikkaa. Suurissa väestönsuojissa myös taloteknisten järjestelmien ylläpito ja poikkeusoloihin varautuminen on ammattimaisempaa kuin talosuojissa.

Juomaveden varastoinnin lisäksi väestönsuojissa varaudutaan käyttämään vettä lähinnä sisään tulevien ihmisten puhdistamiseksi vaarallista aineista.

– Sekin pyritään tekemään suojan ulkopuolella tai sisääntulon yhteydessä olevassa sulkuhuoneessa tai -teltassa. Sulkuhuoneita on kalliosuojien lisäksi osassa talosuojista, riippuen yhtiön koosta ja rakentamisvuodesta.

Suomessa väestönsuojien rakentamisvelvoite on valtakunnallinen.

– Lähtökohtana on kansalaisten turvaaminen myös poikkeusoloissa. Monissa muissa maissa vastaavia velvoitteita ja organisaatioita tavallisten kansalaisten turvaamiseksi ei ole, vaan suojelutoimintoja on kohdistettu vain tietylle osalle väestöstä, Rask sanoo.

Laitteita on ylläpidettävä

Rask toivoo, että väestönsuojia osattaisiin Suomessa arvostaa ja ylläpitää.

– Toivoisin että väestönsuoja voisi olla kiinteistön ja sen hallituksen ylpeydenaihe ja myyntivaltti, joka osoittaa, että meillä on turvallisuusasiat kunnossa.

Hän korostaa, että väestönsuoja on rakennuksen osa yhtä lailla kuin sauna tai hissi ja se on määräysten mukaisesti myös pidettävä kunnossa. Vastuu ylläpidosta on lain mukaan kiinteistön omistajalla ja hallituksella.

– Väestönsuojat ja niiden talotekniikka ja laitteet on aina rakennettu hyvin kestäviksi ja yksinkertaisiksi, joten ne on helppo ylläpitää kunnossa, jos tarkistukset ja huoltotoimet tehdään vuosittain. Jos ylläpito unohtuu vuosiksi, vaivaa ja rahaa kuluu enemmän eikä suoja ole välttämättä toimintakunnossa silloin kun sitä tarvitaan.

Esimerkiksi viemärin sulkuventtiili vaatii säännöllistä vuosittaista huoltoa kaikissa taloissa.

– Sulkuventtiilin läpi normaalioloissa kulkeva musta vesi ruostuttaa helposti parhaimpiakin teräksiä. Venttiili voi olla vaikea sulkea, jos sen ylläpito unohdetaan, Rask sanoo.