Työttömänä joka kuudes – Miten saamme kaikki ammattikouluista töihin?

Vuonna 2018 kiinteistö- ja rakennusalan opinnoista valmistui 6 138 ammattikoululaista. Vuosi valmistumisen jälkeen heistä oli työttömänä joka kuudes – vaikka ala kärsii osaajapulasta. Mistä tämä johtuu?

Digitaalinen työllistyminen -hanke perustettiin vuonna 2018 ratkaisemaan kiinteistö- ja rakennusalan työllisyyshaasteita. Hankkeen tarkoituksena on parantaa alan työturvallisuutta, houkuttelevuutta ja työvoiman osaamista sekä nostaa sen työllisyyttä ja rakentamisen laatua.

Hanke kokoaa yhteen kiinteistö- ja rakennusalan yksityisiä sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoita yli 600 kokemusasiantuntijan verkostollaan. Verkosto koostuu alan työllisyyshaasteiden parissa työskentelevistä tahoista: työmarkkinajärjestöistä, ministeriöistä, opettajista, opiskelijoista, opinto-ohjaajista ja työelämäpalveluista.

Hankkeen projektipäällikkö Petri Tuomela on tavannut hankkeen parissa yli sata kiinteistö- ja rakennusalan opiskelijaa ja sparrannut heitä työnhakuun.

– Sieltä löytyy timanttisia tyyppejä. Mutta oman osaamisen sanoittaminen ja tunnistaminen on monille haastavaa, Vastuu Groupilla työskentelevä Tuomela kertoo.

Myös työntekijöiden riittämättömät työelämätaidot ovat nousseet hankkeen keskusteluissa esiin.

– Tuen avulla takkuavakin työnteko saattaa alkaa sujua ja osaaminen nousta tarvittavalle tasolle. Ilman tukea ongelmat kuitenkin usein jatkuvat. Se voi johtaa työsuhteen päättymiseen.

Yhden luukun palvelu

Digitaalinen työllistyminen -hankkeessa on tunnistettu kohtaamisongelma kiinteistö- ja rakennusalan työnantajien ja työntekijöiden välillä. Yhtenä ratkaisuna tähän hankkeessa on konseptoitu ja pilotoitu Luotettava työntekijä -niminen palvelu, joka yhdistää alan eri tahot: mukana on yrityksiä, keikkatyöalustoja sekä työelämä-, osaajapankki-, työnhakija- ja henkilöstöpalveluita.

Palvelun pilotissa joukko työnhakijoita antoi luvan hakea eri rekistereistä tietojaan: pätevyyksiä, ajo-oikeuksia, koulutuksia ja vapaan sivistyksen kursseja. Tulevaisuudessa palvelu voi sisältää myös esimerkiksi hakijan osoitteen, osaamiskartoituksen, veronumeron ja -prosentin sekä tiedot mahdollisesta palkkatuesta sekä työ- ja oleskeluluvasta. Tietojen pohjalta palvelu muodostaa hakijalle digitaalisen CV:n.

– Alan opiskelijat ja tekijät eivät usein tunnista kanavia, joilta alan työpaikat löytyvät. Sirpaloituneista työelämäpalveluista on hankalaa löytää juuri kiinteistö- ja rakennusalalle keskittyvät palvelut. Luotettava työntekijä toimii ikään kuin yhden luukun palveluna, Tuomela kertoo.

Digitaalinen työllistyminen -hanke sai alkunsa työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella. Huhtikuussa myönnetyn jatkorahoituksen turvin Luotettava työntekijä viedään tuotantoon.

Jatkorahoitus mahdollistaa myös hankkeen verkostotyön jatkamisen – hankkeen tiimoilta on järjestetty jo yli 50 tapahtumaa, joita syksyllä jatketaan ratkaisupajoilla. Ratkaisupajojen teemoiksi nousevat toimialan houkuttelevuuden parantaminen, oppi- ja koulutussopimukset, työharjoittelut ja -näytteet, opiskeluissa tukeminen sekä työnhakutaitojen parantaminen.

Ensivaikutelma työmaasta ratkaisee paljon

Digitaaliset ratkaisut ovat siis Digitaalinen työllistyminen -hankkeen ytimessä. Tuomela muistuttaa kuitenkin, etteivät ne yksinään riitä alan työllisyyshaasteiden ratkaisemiseen. Joukko nuoria tarvitsee tukea ja apua jo opiskeluaikanaan: itsetunnon vahvistamista, sparrausta tai apua oman osaamisen, vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen.

– On myös tärkeää kertoa nuorille rakennusalan työ- ja uramahdollisuuksista. Niitä on paljon, mutta alalle juuri tulleet eivät välttämättä näe ja tunnista niitä, Tuomela sanoo.

Kira-alan työllisyyshaasteisiin liittyy myös työelämän ja oppilaitosten välinen yhteistyö. Ensivaikutelma työmaasta ratkaisee paljon.

– Sillä on suuri merkitys, miten opiskelija otetaan vastaan ja perehdytetään. Miten häntä ohjataan, miten hänelle annetaan vastuuta, ja miten ohjaaja on sparrattu ohjaustyöhön. Monet yritykset tekevät tässä hienoa duunia, mutta hyvät käytänteet pitäisi saada käyttöön laajemmin.

Digitaalinen työllistyminen -hankkeessa on noussut esiin myös rakennusalan 2–3 vuotta aikaisempi eläköitymisikä muihin toimialoihin verrattuna. Kokonaisuudessaan aika vastaa Tuomelan mukaan kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia, ja sen kustannukset yhteiskunnalle nousevat 200 miljoonaan euroon.

Syy varhaiseen eläköitymiseen lienee ainakin osin työn fyysisyydessä. Hankkeessa onkin pohdittu, voisivatko etuajassa eläköityvät ja myös osatyökykyiset osallistua nuorten ohjaamiseen ja auttaa heitä työmaalla. Konkareiden ammattiosaamisesta sekä kentältä kertyneestä kokemuksesta ja näkemyksestä nuoret voisivat saada käytännön oppia.

– Hankkeessa on noussut esiin myös huoli opettajien riittävyydestä. Ammattikouluihin heitä on haastava löytää. Alan kovilla osaajilla voisi olla kiinnostusta ja halua myös opettaa nuoria, mutta monelta puuttuu opettajan pätevyys.

Oppisopimuksen kehittämistä

Yhtenä konkreettisena keinona työllistymisen tukemisessa voisi toimia oppisopimuskoulutuksen kehittäminen kestävällä tavalla. Tuomelan mukaan siihen tarvitaan ohjaajalle ja yritykselle aito konkreettinen motivaatio: mitä he saavat siitä, että oppisopimuskouluttavat alalle työntekijän?

– Oppisopimus vaatii ohjaajalta paljon. Omien työtehtävien lisäksi pitää ohjata opiskelijaa sekä tehdä oppilaitokselle raportteja ja arviointeja hänen työstään. Usein tämä johtaa ylitöihin, Tuomela kertoo.

Digitaalinen työllistyminen -hankkeessa kokemusasiantuntijoilta onkin noussut esiin ajatus: voisiko oppisopimus näkyä oppisopimuksen ohjaajan veroprosentissa? Matalampi veroprosentti voisi olla palkinto siitä, että ohjaaja kouluttaa ja sitouttaa nuoren alan hommiin.

Tuomela sanoo suoraan, ettei kira-alan työllisyystilanne nykyisellään ole ideaali. Tulevaisuuden suhteen hän on silti luottavaisin mielin, sillä kentällä näkyy halu viedä toimialaa eteenpäin.

– Hakijamäärät alan opintoihin ovat pudonneet, mutta kira-alalta löytyy aitoa yhdessä tekemisen taitoa. Olen liekeissä siitä, miten jengi on hankkeessamme kokoontunut yhteen.

___________________________________________________________________________________________

Osalla opiskelijoista motivaatiopulaa

”Mielikuva putkiasentajasta on vieläkin elokuvista ja sarjakuvista, asentaja karhupumppu kädessä valmiina avaamaan viemärit”, sanoo alaa opettava Juha Torro. Hänen mielestään talotekniikka-alan markkinointiin pitäisi panostaa enemmän jo peruskoulussa.

Juha Torro opettaa talotekniikka-alaa Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymässä, ammattikoulussa. Hän on tietoinen sekä talotekniikka-alan osaajapulasta että opiskelijoista, jotka eivät työllisty alalle. Haastavimpana Torro näkee väylän, joka kulkee peruskoulusta ammattikoulun kautta kohti työelämää – kaikilta nuorilta ei löydy todellista motivaatiota talotekniikan tutkinnon suorittamiseen.

– Valinta toisen asteen opinnoista tehdään todella nuorena. Vähän tuntuu, että koulussa ollaan, koska koulussa pitää olla, Torro harmittelee.

Torron mukaan jatkuvan haun kautta tulevien opiskelijoiden työllistyminen on huomattavasti nuoria helpompaa. Aikuisopiskelijoilta löytyy työhistoriaa, kädentaitoja sekä alan suhteen nuoria realistisemmat odotukset. Myös työelämävalmiudet ovat nuoriin verrattuna paremmat.

– Aikuisten opetukseen kuuluu enemmän uraohjausta ja työpaikkojen hakua. Nuorilla voi mennä ensimmäinen vuosi pelkästään peruskädentaitojen oppimiseen.

Juha Torro Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän talotekniikan pajassa. Kuvassa näkyy demolaitos paineenvaihtelusta kanavistossa.  

Kuilu ammattikoulun ja työelämän välillä kasvaa Torron mukaan välillä turhauttavan suureksi. Vasta työelämässä aloittaneelle voi tulla shokkina jo työpäivän alkaminen aamuseitsemältä.

– Eräs opiskelija soitti minulle hädissään, ettei hän ehdi syödä työharjoittelussa. Kävi ilmi, että työpaikalla oli käytössä normaali 30 minuutin ruokatauko, Torro kertoo.

Keskustelua jo ennen koronaa alkaneesta lähiopetustuntimäärien vähentymisestä Torro ei allekirjoita. Heillä opiskelijat tulevat kouluun joka päivä ja osallistuvat ahkerasti pajaopetukseen. Ongelmien juurisyy liittyy Torron mielestä enemmän oikeaan alavalintaan sekä talotekniikkakoulutuksen imagoon. Hänen mielestään alan markkinointiin pitäisi panostaa enemmän jo peruskoulussa: tuoda aidosti esille, mitä talotekniikka-alan töissä tehdään.

– Mielikuva putkiasentajasta on vieläkin elokuvista ja sarjakuvista, asentaja karhupumppu kädessä valmiina avaamaan viemärit. Alan työt ovat kuitenkin haastavia ja vaativat monialaisia taitoja. Jatko-opintomahdollisuudet ovat hyvät, ja asentajana voi edetä pitkälle.

Torro on myös eri mieltä siitä, että lukio toimisi parhaana pohjana alan ammattikorkeakouluopintoihin.

– Paras reitti työnjohto- tai suunnittelutehtäviin on ammattikoulu ja käytännön osaaminen ennen AMK-opintoja. AMK-opintoja voi myös suorittaa jo ammattikoulun aikana. Tuntuu, että tätä ei tiedä tai ymmärrä kukaan.

___________________________________________________________________________________________

Korkeakouluista työllistytään hyvin

Kiinteistö- ja rakennusalan suurimmat työllistymishaasteet koskevat ammattikoululaisia. Alan ammattikorkeakouluista valmistuneet työllistyvät melko hyvin. Vuonna 2018 kira-alan AMK-tutkinnosta valmistui 1 368 opiskelijaa, joista vuoden päästä oli töissä 1 284.

Kiinteistöalan asiantuntijatoimisto Optireal Oy aloitti toimintansa viime vuonna. Yrityksen rekrytoinnit ovat sujuneet hyvin: yrityksen perustajaosakas, talotekniikka-asiantuntija Janne Gustafsson sai mukaan kaksi muuta yrittäjämäisesti toimivaa osakasta.

– Osakkaat ovat kovan luokan ammattilaisia ja entisiä koulukavereitani insinööriopinnoista. Yhtiössä työskentelee myös yksi opintojaan päättävä rakennusmestari, jonka sain rekryttyä yhteistyössä Metropolian kanssa. Elokuussa meillä aloittaa viides työntekijä, joka on tuttujani aiemmasta työelämästä, Gustafsson kertoo.

Optirealilla toimiviksi rekrytointimalleiksi ovat siis osoittautuneet verkostot ja korkeakouluyhteistyö – sekä yrityksen imagon pitäminen haluttuna kumppanina ja työnantajana.

– Lehti-ilmoitus- tai TE-toimistorekryille ei ole tullut tarvetta. Panostamme siihen, että yritys on potentiaalisten työntekijöiden ja asiakkaiden silmissä houkutteleva.